torstai 29. joulukuuta 2011

Kotiäitiydestä

Olen miettinyt, että haluaisin jäädä kotiin mukelon kanssa mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Ajatus siitä, että joku toinen näkee kehittymisen ja ensimmäistä kertaa tapahtuvat asiat, on vieras. Löysin sattumalta Facebookista linkin, jonka takaa löytyy lueteltuna 21 syytä jäädä kotiin. Varsinkin lopussa ollut runo oli aika koskettava. Koko juttu löytyy osoitteesta: http://www.lily.fi/juttu/21-syyta-jaada-kotiaidiksi, laitan tähän suorana kopiona tuolta sen runon:



Runo äidiltä
Olen tuhlannut lapseni lapsuuden
myynyt pois halpaan hintaan
pienen käden kosketuksen
herkän hymyn
antanut pois vaihtuville hoitajille
joille se ei mitään merkinnyt

Annoin pois
lasteni lapsuuden
oman äitiyteni
Ne ainoat
jotka olisivat jotain merkinneet
lapsilleni ja itselleni
yhdessä kasvamisen kipu ja riemu

Sillä urani unohtuu
mutta lapset kasvavat
siirtävät seuraavalle sukupolvelle
sen minkä jäivät saamatta.

(Anja Porio "Kuuntelen sydämeni ääntä, valitut runot 1979-1996")

Laiskajaakko päivää!!

Pikku neiti on unilla pihalla ja meikäläinen se jumittaa koneella, vaikka hommaa olisi jos jonkinnäköistä tässä kotosalla. Pitkäkarvainen koira kun on taloudessa, niin arvata saattaa hiekan ja irtokarvojen määrän ihan vaan jo päivän tai kahden imuroimattomuuden jälkeen. Yleensä yritän kerran päivässä imuroida, ettei ole tuon "eläväisen lattialuutun" vaatteet ihan karvoissa. Olen miettinyt jo vaatteiden tuunausta mikrokuituliinalla... en ole vielä toteuttanut.

Nyt jos lopettaisin tämän koneella jumituksen ja joisin tuon kahvini, niin ehtisin puuhata yhtä jos toista. Minulla on paha tapa purnata illalla miehelleni, jos en ole jotain ehtinyt päivällä hoitaa... ja miksiköhän en. Nyt ryhtiliike. Edes täksi päiväksi :)

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Voi laiskuus

Voi jösses, kun olen ollut taas niin ahkera kirjoittelija. Olen kyllä ajatellut blogia monesti ja mitä siihen sinä päivänä kirjoittaisin... mutta sitten on taas jo seuraava päivä ja se kirjoittaminen unohtui.

Meillä on jo oman arvonsa tunteva pieni neiti, joka konttaa sujuvasti joka paikkaan. Ja kovaa meneekin. Mielipuuhaa on pyykkitelineen tyhjennys, ei väliä onko pyykki märkää vai kuivaa. Tässä välissä oli myös koiran kupin räpläys -kausi, mutta se meni onneksi ohi. Muutama kielto ja kastunut hiha siihen tarvittiin. Ehtipä tuo neitokauno myös maistaa koiran raksuakin, ennen kuin äiti ehti paikalle.

Kehitys on ollut tosi huimaa. Yhdessä viikossa opittiin istumaan, seisomaan tukea vasten ja konttaamaan. Nyt seisottaisiin koko ajan ja kävelläänkin tuen kanssa. Ihana pieni. Kohta hän jo juoksee!

Koiran kanssa käytiin agilitykisoissa reilu viikko sitten. Ei sieltä kummempaa menestystä tullut, mutta ai että oli ihana käydä vähän pyörähtämässä aikaa vastaan!!

Täällä on ollut parina päivänä kova myräkkä. Lähimetsässä on ollut polkuja poikki kaatuneiden puiden vuoksi. Minä hyödynsin näitä puita ja napsin niistä jäkäläisiä oksia. Tarkoitus olisi askarrella jotain. Saas nähdä mitä :)

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Evakkomatkalla

Olen evakkomatkalla tytön kanssa. Kotona on remontti. Meille tulee uusi kylppäri ja sauna. Ihanaa. On sitä odotettukin. Valitsin kaakelit, tulee tumman harmaata 10x10 laattaa lattiaan, harmaata 40x25 laattaa suihkun kohdalle vaakaan ja sitten muualle seiniin 40x25 valkoista laattaa pystyyn. Saunaan tulee kiukaan taa sellaista kivaa koristekiveä. Tulee varmasti hieno! Totta kai tulee, miehenihän sen tekee :)

Olen nyt maalla tytön kanssa. Ihanaa lomailla. Samalla näkee paljon kavereita, joita on aina halunnut nähdä viikonloppureissuilla, mutta ei ole ollut koskaan aikaa. Nyt ei ole kiire. Kotiin pitää mennä viikon päästä, kun tytöllä on 5kk neuvola. Alkavalla viikolla tyttö on sen 5kk ja saisi jo aloittaa puurojen maistelun sekä lihat. Ollaan hiljakseen aloiteltu soseita jo. Hän rakastaa ruokaa eikä sylje pois tai nyrpistele. Siksi olen hyvillä mielin ruokaa antanut. Aiemmin olin ajatellut 6kk täysimetystä, mutta koska tyttö selvästi nauttii ruuasta, olen hieman löysännyt ajatteluani. Nautin silti yhteisistä imetyshetkistä enkä ole pitänyt kiirettä lisätä soseruokien määrää vuorokaudessa. Alunperin terkkari sanoi, että voisi viikossa aloittaa yhden ruokakerran ja sitten pikku hiljaa välipalan ja kuukauden soseilun jälkeen pitäisi olla kaksi lämmintä ruokaa ja välipala ja sitten pikku hiljaa jo ilta- ja aamupuuroakin. Noh, meillä mentiin pitkään pelkän perunan ja porkkanan maistelulla lounasaikaan ja vasta tällä viikolla lisäsin maissia mauksi. Nyt ollaan myös välipala otettu soseen muodossa, mutta silti sitä maitoakin menee.

Jotenkin on haikeaa, kun vauvani alkaa jo syömään pikku hiljaa samaa kuin me muut. Toisaalta ihanaa, mutta toisaalta sitä haluaisi pitää sen pikku vauvan itsellään mahdollisimman pitkään. Onneksi sitä imetystä ei tarvitse kokonaan imettää vaan niistä hetkistä voi vielä nauttia monta kuukautta :)

lauantai 28. toukokuuta 2011

Sataa, sataa, ropisee

Taas sataa vettä. Tyhmää. Koira kävi leikkimässä pihalla, kun olin sisällä tytön kanssa. Nyt koiralla on kuratassut. Pitäisi käydä huuhtelemassa ne kylppärissä. Äh. Ei meinaa jaksaa. Siksi ei meinaa jaksaa, kun viime yönä tyttö herätti jostain syystä myös keskellä yötä eli kolmen aikaan. Yleensä meillä nukutaan koko yö iltakymmenestä aamuviiteen - -seitsemään. Sitten syödään ja nukutaan vielä kolmisen tuntia. Heräsi tyttö varttia vaille kuusikin syömään. Kuudelta olin itse takaisin nukkumassa. Seitsemältä alkoi kuulua tuttua huutelua lastenhuoneesta. Olin varma, että tyttö on siellä pirteenä hereillä ja päätti aloittaa viikonlopun aikaisin. Eip. Siellä se puolihorteessa huuteli. Silmät oli kiinni ja vähän se niitä raotteli, mutta selkeesti unessa. Menin takaisin nukkumaan. Melkein jo otin hänet viereeni syömään, kun olin varma, että kohta hän herää. Eip. Hyvä, etten ottanut, hän heräsi yhdeksältä. Sade on siinäkin mielessä ikävä, että sinne on ikävä lähteä lenkkeilemään vaunujen kanssa. Niinpä tyttö nukkuu nyt tässä sisällä. Tai tuolla se taitaa vielä hereillä olla sängyssään. Odottaa Nukkumattia. On toki sateessa hyviäkin puolia! Ilmasta tulee ihanan raikas ja kasvit saa vettä :)

Kasveista puheenollen. Kohta pitäisi kylvää siemenet kasvimaalle. Alkaa olla jo aikalailla hallanvaara kadonnut. Ituperunaa taitaa olla tuolla kellarissa jo valmiina, mutta sipulit pitää käydä ostamassa. Olen miettinyt, että muuttaisinkohan tuon kasvimaan syksyllä mansikkamaaksi. Ainakin vähän mansikkaa pitää laittaa, niin seuraavana kesänä tyttö saa käydä hakemassa aamupuurolle makua omalta pihalta :)

Mun olisi pitänyt tänä viikonloppuna haravoida piha puunkaatoroskasta ja muutenkin puuhailla ulkosalla. En taida tuonne tuuleen lähteä kastumaan. Surullista, että harakka oli keksinyt tehdä pesän meidän pihan pihtaan, joka nyt kaadettiin. Hämmentyneitä harakoita ollut pari kappaletta tässä pihalla. Ei varmaan tarvitse sanoa, että ei oltu huomattu tuota pesää ennen kaatamista. Kaatunutta puuta raivatessa mieheni huomasi muutamia pesiä maassa. Pari ilmeisesti edellisvuotisia. Eipä nuo harakat mun lempilintuja ole, mutta silti harmittaa, että se pesä tuhoutui.


perjantai 27. toukokuuta 2011

Inventaariota ja löytöjä

Kun olin aamulla vienyt tytön takaisin unille ruokailun jälkeen, tajusin ulkoa kuuluvan kauhean älämölön. Piti oikein ulko-ovea käydä raottamassa ja toden totta; siellä soi musiikki täysillä ja kello on vähän vaille seitsemän aamulla. Musiikki tuli läheisestä uimalasta ja siellä oli tänään joku häppeninki... kovasti oli koululaisia pyörineen paikalla ja musiikki pauhaa vieläkin.

Eilen tein taas inventaariota Eepun vaatekaapilla. Pieniä bodeja ja housuja pois, uusia tilalle. Huvittavaa, että jossain vaatteissa lukee 6-9kk, kun likka on vasta 3kk. No ne on pieniä, vaikka koko yrittää olla 74. Tyttö siis käyttää tällä hetkellä 62-68 vaatteita. Tuohon suurempaan ollaan siirtymässä enemmissä määrin. Housut meinaa monesti vaan tippua, kun neiti on astetta hoikempi tapaus. Tästedes ostankin vain sellaisia housuja, joissa on vyötärönauhassa säätömahdollisuus. Tässä inventaariossa siirsin kirpparipinoon surutta sellaisia vaatteita, joita en mielelläni käyttäisi. Tykkään käyttää tytöllä kirkkaita värejä, joten hailakat tai muuten minun silmää vähemmän miellyttävät vaatteet menivät suoraan pois. On nimittäin mieluisia värejä ihan tarpeeksi, niin voi olla jo vähän kranttu ;) Vaikka kirpparipinoon nuo laitoin, se ei tarkoita, että kaikki Eepun vaatteet menisi pieniksi jäätyään kirpparille. Ehei. Ne menevät varastoon odottelemaan mahdollista kakkosta. Olin ihmetellyt kovin, kun äitini oli ostanut sellaisia collegehaalareita pari kappaletta kirpparilta. Mietin, että miksi ihmeessä, kun eihän tollasia tule käytettyä. VÄÄRIN. Siis noihan tietysti on tosi näppäriä kesällä vaunuissa ja pihalla muutenkin. Enpä tajunnut ennen kuin vauvan sain :D Tänään oli käytössä, kun oli enää aavistuksen reilu.

Normaalisti käytän Eepulla kestovaippoja, mutta nyt hänellä on käytössä kertakäyttövaipat 3kk rokotteiden vuoksi. Tänään on kolmas päivä ja huomenna laitan jo kestiksen. Ihan turhaan olen kertsejä käyttänyt, kun tuo on taas tykännyt isompaa tavaraa panttailla ja niinpä ei ole ollut edes mahdollisuutta, että se rota olisi sitä kautta levinnyt meihin vanhempiin. Jotenkin tykkään noista kestoista, kun kertisroskista joutuu koko ajan tyhjentää ja viedä isoon roskikseen. Kauhea määrä jätettä ihan oikeesti! Oon kyllä tyytyväinen tuohon kestispäätökseen. Eikä tuo peseminen ole rankkaa, kun tuleehan sitä jätettä muutenkin :D

Vauvoille löytyy kivasti tavaraa kirpparilta. Eilen oli hyvä päivä löytöjen suhteen. Matkaan tarttui päiväpeitto, joka näyttää tilkkutäkiltä, pussilakana, Tutan mekko, Name itin mekko (ihana pussihelma), Nalle Puh -yökkäri sekä kuusoittorasia, jota ei ole kuvassa, kun se on jo kovassa käytössä ;D Tuohon pussihelmamekkoon olin tosi ihastunut. Ihan priimakunnossa, ihana väri ja vaan 2€!

P.S. Ennen kuin Eepu syntyi, olin sitä mieltä, että meillä ei pinkkiä käytetä. Nyt minusta kaikki kirkkaat värit sattuvat tytölle hyvin; varsinkin turkoosi ja pinkki. Jepjep. Ähäkutti-Laura!



torstai 26. toukokuuta 2011

Aurinkoa ja lenkkiä


Lähdin tänään kokeilemaan pidempää kävelylenkkiä tuonne luonnonpuiston maastoon. Ai vitsit, että oli ihanaa kävellä reippaasti. Lenkin jälkeen jalat olivat sen tuntuiset, että kävelty oli. Raskaana ollessanihan jouduin jättämään oikeastaan kaiken liikunnan kovien liitoskipujen vuoksi jo syksyllä. Ennen raskautta juoksin aktiivisesti. Nyt olen käynyt pari kertaa juoksemassa, mutta iltaisin on melkoisen hankalaa irrota kodin askareista. Siksi on helpompaa päivisin käydä kävelylenkillä vaunujen kanssa. Nekin lenkit ovat tehokkaita, kun kävelee reippaasti :) Iltaisin irtoaminen on siksi hankalaa, että mieheni menee aikaisin töihin ja käy aikaisin nukkumaan. Näin ollen en halua häntä vaatia valvomaan ja nukuttamaan tyttöä, että minä pääsen juoksemaan. Viikonloppuisin sitten pääsen nauttimaan juoksentelusta halutessani :)



Ihanaa, kun tulee kesä kovaa vauhtia!



Ostin tytön nimppareille noita Prinsessa-keksejä (tosin itsehän kutsun niitä edelleen Hannu ja Kerttu -kekseiksi) ja niitä jäi jäljelle. Nyt on liian helppo käydä niitä napsimassa kahvin kanssa... Vierasvarakeksit pitäisi aina olla suljetussa paketissa, joka avattaisi sitten, kun vieraita tulee ;D

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Pieniä hetkiä, niin tärkeitä.




Miten voikaan ilahduttaa se, että voi syödä rauhassa. Ja se tunne, kun saat laittaa kahvia kuppiin ja nauttia sen keskeytyksettä. Eniten minua tosin tänään tähän mennessä on ilahduttanut se, että ensimmäistä kertaa tyttäreni Eepu nauroi ensimmäisen kerran. Siis kunnolla hekotti. On hän aiemmin jo naurahdellut. Ai vitsit, miten ihanan kuulosta se käkätys olikaan. Mun pieni :) Ja mikä tunne onkaan, kun yleensä nukuttamista tarvitseva pikkuneiti nukahtaa itse omaan sänkyynsä.

Tänään on ärsyttänyt oma saamattomuus. Ei ole pyykki pyörimässä eikä ruoka valmistumassa. Tämä rouva surffaa netissä. Perin fiksua. Ei sillä jos näin menisi silloin tällöin. Tuntuu, että joka ilta tajuaa, ettei taaskaan tullut tehtyä niitä kotihommia, jotka ajatteli tekevänsä. "Noh, jospa sitten taas huomenna" ;)

(Kyllä mä nyt meen,. Heti, kun saan tämän julkaistua ;))

Meidän perheen pääsiäisjälkkäri


Koska pidin blogista vahingossa taukoa, jäi myös jakamatta ihanaakin ihanampi pasha-ohje...

Pasha

200g voita
2dl sokeria
250g maitorahkaa
2 dl kuohukermaa
1-2 tl vanilijasokeria
0,5 sitruunan mehu
2rkl rusinoita
2rkl mantelirouhetta

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa erikseen kerma ja lisää kermavaahto, rahka,  mausteet ja sitruunan mehu voi-sokeri -vaahtoon. Kaada seos valumaan harsokankaalla tai suodatinpussilla vuorattuun muottiin. Itse vuorasin vauvan harsoliinalla siivilän ja kaadoin seoksen siihen. Painoksi laitoin fariinisokeripaketin :) Seuraavana päivänä kaada pasha muotista ja koristele.

Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty myös yhtä keltuaista, mutta itse en sitä laittanut. Sen voi halutessaan lisätä samaan aikaan kermavaahdon ja mausteiden kanssa.

tiistai 24. toukokuuta 2011

Huhheijaa, mikä tauko!






Ohhos, tulipa tauko blogiin! No jospa nyt uudella meiningillä... Monesti olen ajatellut kirjoittaa. Sitten on tullut jotain ja se on jäänyt. Tiedättehän.

Tässä välissä meidän perhe lisääntyi henkilöllä. Meille syntyi ihana tytär! Hän on nyt 3kk vanha. Hymyilee kovasti ja juttelee vauvajuttuja. Tänään tosin oli rokotuspäivä. On itketty niin, että äidin sydäntä särkee. Nyt hän nukkuu. Suloinen!

Kevät on tullut meillekin, kohtahan se jo vaihtuu kesään. Kevään kunniaksi talon sisältä kaadettiin seinä ja ulkoa neljä puuta. Kyllä nyt on avaraa sekä sisällä että ulkona. Vielä kun saisi pihalta kannot jyrsittyä ja sisältä seinää tukeneet laudat katkottua. Näiden lisäksi olemme tosin aloittamassa myös isompaa remonttia. Öljykattila vaihdetaan, kylppäri ja sauna uusitaan, sisäpinnat laitetaan ja keittiön kaapit vaihdetaan. Kaikenlaista. Öljykattila meinattiin ensin vaihtaa ekologisempaan, mutta koska tuskin asumme tässä kymmentäkään vuotta, se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sitten siihen pysyvämpään omaan kotiin :)

 Tässä vielä Päivänsäde ja Menninkäinen -blogista voittamani pussukka, josta en viimeksi saanut julkaistua kuvaa, kun Picasa tökki...


torstai 17. helmikuuta 2011

Mikä yö... toivottavasti päivä parempi...

Voi jee. Viime yö meni todella hienosti. Mies kävi kymmenen jälkeen nukkumaan ja en viitsinyt samaan aikaan mennä sänkyyn pyörimään, kun oli oikein virkeä olo. Lueskelin uusinta Vauva-lehteä ja sitten kahdentoista kieppeillä painuin itse peiton alle. Nukahdin suht nopeasti, mutta sitten alkoi taas havahtelu ja vessassa ravaaminen. Viidennen vessareissun jälkeen mietin, että kohta varmaan miehen kello soi. Katsoin kelloa. Kello oli 2:30. Jep, eli kerran puolessa tunnissa olin siihen mennessä havahtunut. Lopulta miehen kellon soittoon (05:00) mennessä olin vielä havahtunut kaksi kertaa eli viidessä tunnissa seitsemän (!) kertaa. En saanut enää unta miehen töihin lähdön jälkeen vaan pyörin sängyssä ja etsin unta. Viimein nousin kuuden maissa aamupalalle. Kyllä söi naista. Väsyttää sikana, mutta uni ei tule.

Toivottavasti loppupäivä menee paremmin. Ajatuksissa on nukkua päikkärit ennen kuin anoppi tulee illalla käymään. Jospa sitä saisi jotain muutakin aikaiseksi...

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Kirpakkaa pakkasta ja odotuksen tuskaa

Ei ole vauva halunnut tätä pakkasta vielä tulla ihmettelemään. Ihmekö tuo... Välillä juilii mahaa ihan urakalla, mutta ei sen kummempaa sitten kuitenkaan. Onhan tuohon laskettuunkin aikaan vielä pari päivää, joten odotellaan rauhassa.

On kyllä tosi kirpee tuo pakkanen. Meillä on otettu vaihtoehtolämpömenetelmiä käyttöön. Meillä ei siis ole (vielä) varaavaa takkaa, joten ollaan lämmitetty saunaa ovet sepposen selällään :D Käy se niinkin ja öljyä kuluu vähemmän. Ollaan mietitty toista lämmitystapaa ja mahdollisesti siirrytään öljystä pois kesällä. Katsotaan nyt mihin into ja rahkeet riittävät. Kylppärikin pitäisi laittaa. Se on vielä suoraan 60-luvulta. (ei niin) Ihanaa.

Sain valmiiksi pitkälahkeiset villahousut vauvalle. Niistä tuli tosi hienot :) Laittaisin kuvan, mutta Picasa-albumissani oli jotain hämminkiä ja se ei näyttänyt ollenkaan ladattavien tiedostojen rivejä. Joudutaan menemään tämä postaus nyt ilman kuvia. Aloitin tekemään neuletakkia. Tämähän on jo toinen aloittamani neuletakki. Toinen on edelleen samassa vaiheessa kuin ennenkin eli takakappale on valmis, that's it. Tajusin, että koska käytin eri lankaa kuin ohjeessa, olisi silmukkamäärä pitänyt tsekata uusiksi. Valmistumassa on siis neuletakki, joka menee varmaan vuoden päästä vasta... Tämä nyt aloittamani on sitten hiukan pienempi. Teen sen hahtuvasta kun aiempi oli seiskaveikasta. Tästäkin on nyt takakappale lähes valmiina. Jospa saisi muutkin osat tehtyä. Ainakin tuo takakappale on nyt pienempi mitä tuo aiemmin tekemäni takakappale :)

Ai niin! Voitin arvonnassa :) Päivänsäde ja Menninkäinen -blogissa oli arvonta ja voitin todella hienon pussukan. Tykkäsin kovin. Eka arvonta, johon osallistuin ja heti tärppäsi. Aika onnekasta ;) Ja ei siis kuvaa nyt tästäkään palkinnosta em. syystä...

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Iloinen koira ja kadonneet mummonastat



Kävin koiruuden kanssa lenkillä ja sehän piristyi heti, kun näki mun vetävän toppahousuja jalkaan. Lenkki suuntautui metsään, jossa oli hyvä pitää koiraa irti, että sai juosta sydämensä kyllyydestä. Innostuttiin heittelemään keppiäkin. Toisesta kengästäni katosi "mummonastat" tuon lenkin yhteydessä. Huomenna tiedossa siis sama lenkki valoisaan aikaan.



Nyt saunan lämmitykseen ja jos vielä ruuan laittaisi. Meinasi ihan unohtua, kun muuten tänään on syöty eilisen ja toissapäiväisen ruuan jämiä. Pitää tänään kokata huominen ruoka, että isäntä saa siitä evästä töihin. Meinasin tehdä jauhelihaperunalaatikkoa.

Masentunut koira ja painava maha

Mun koiralla on möksöpäivä. Kello on puoli viisi iltapäivällä ja se ei ole halunnut mennä ulkona käymään. En ole liian huolissani, sillä on seurapiirirakko, mutta se ei näytä iloiselta. Olen availlut sille ovea päivän aikana useasti, josko se haluaisi mennä tarpeilleen. Se kurkkaa ovesta. Saattaa astua pari askelta eteenpäin ja tämän jälkeen kääntyy ja löntystää omalle paikalleen. Onko sekin kyllästynyt lumeen? Tuskin. Tainnut kyllästyä emäntään, joka ei ole liitoskivuiltaan päässyt kävelylenkeille vaan on turvautunut koiran omatoimiseen lenkkeilyyn pihalla. Isäntä on käyttänyt koiruutta iltaisin kävelyllä, mutta koska hänkin tulee iltavuorosta vasta puolenyön tienoilla, ei sekään lenkki ole ollut mikään järettömän pitkä. Onneksi tuo rotuna on sellainen, että ei ala hyppiä seinille vaikkei päivittäin pääsisi 10km lenkille. Harmittaa niin tuo koiruuden ilme, että taidan uhmata luontoa ja lähteä kävelylle sen kanssa. Jospa kävisi metsässä, niin toinen saisi viipottaa vapaana ja juosta. Ehkäpä samalla mullakin synnytys alkaisi näyttää käynnistymisen merkkejä. Ei meillä aina koira ole omatoimilenkkeilijä, vaan nyt on ollut vähän tämmöinen pattitilanne. Meillä on onneksi iso piha.

Ai niin, nukahdin viime yönä vasta puoli viiden maissa. Olen siis todella virkeä. Mies tuli myöhään työvuorosta ja odottelin häntä. Kävin nukkumaan vasta siinä yhden jälkeen. Pyörin ja hyörin. Mies tuli nukkumaan tunti minun jälkeeni. Jatkoin pyörimistä ja hyörimistä. Mies sitten ystävällisesti ehdotti, että menisin hetkeksi vaikka tietokoneelle, kun voin sitten päivällä nukkua. Tahtoi kai itse mahdollisuuden nukahtaa. Kokeilin nukkua sohvalla. Se on minulle liian lyhyt. Katsoin viime viikon Sydänääniä-ohjelman ja luin uutisia, jonka jälkeen kokeilin taas nukahtamista. Nukahdin sohvalle ja heräsin ennen kuutta. Hipsin sänkyyn. Heräsin hetken päästä siihen, että jalasta veti suonta tosi ikävästi. Havahdutin varmaan miehenkin heiluttelemalla jalkaa. Havahduin, kun miehen piti lähteä parturiin kymmenen jälkeen. Pyysin herättämään parturista palatessaan. Hän ei ollutkaan kuin puolisen tuntia. Oletin, että saisin nukkua ainakin tunnin. No, ei se mitään, tulipa herättyä. Maha painaa ihan hirveästi. Tuntui todella ikävältä makoilla sohvalla kyljellään, kun tuntui miten vatsanahka venyi. Piti pistää mahalle oma tyyny alle. Onneksi tämä tästä jossain vaiheessa helpottaa ja sitten heräilenkin yöllä ihan muista syistä.

Nyt sinne lenkille, jospa piristyisi koiruus ja emäntä ja jospa vauva päättäisi tulla vatsanahan tälle puolelle ilahduttamaan :) Miten niin kärsimätön ;)

maanantai 7. helmikuuta 2011

Radiohiljaisuus päättyy

 Niin mielelläni kuin olisin tämän radiohiljaisuuden päättänyt kirjoittamalla, että syy hiljaisuuteen oli synnytys, näin ei ole ollut. Olen vain ollut pois koneelta, kun istuminen ei ole ollut kaikista mukavin asento. Sohvalla makoilusta on ollut hyötyäkin...

Syntyi tällaiset villapökät vaippakuoriksi. Kiristysnauha puuttuu vielä...

 Sain tehtyä loppuun tuon peitonkin. Purin sen edellisen viritelmän, koska helmineuleen sijaan päädyinkin ihan ainaoikeaan, jotta saan hieman tiiviimmän neuleen. Tuon tarkoitus on olla kosteussuojana sängyssä/vaunuissa. Tuon violetin reunuksen virkkasin.
Ja sitten tein tuollaiset ihanat keväänvihreät vaippapöksyt. Aiemmin olin tehnyt vaippahousut kokonaan nelosen puikoilla. Nyt tein jutta.fi:n ohjeen mukaan resorin nelosilla ja muuten vitosilla. Kyllä huomasi eron. Nämä vihreät ovat huomattavasti suuremmat kuin nuo mustat tai sitten aiemmin tekemäni punamustat housut. Meinasin tehdä vielä yhdet villikset, mutta nyt ajattelin kokeilla eri ohjetta ja tehdä pitkälahkeiset housut. Mallina testaan tätä.


Tein myös kaulahuivilleni kaveriksi pipon. Ihan summanmutikassa neuloin, ei ollut mitään hajua miten kannattaisi kaventaa, jne. Enkä ollut koskaan aiemmin pipoa tehnyt. Ja heh, tein tämän pyöröpuikoilla, kun ei kympin sukkapuikkoja ole tässä taloudessa. 50 silmukalla tein ja tuo on semmonen ei-purista-eikä-kiristä pipo, eikä kyllä putoakaan päästä. Oikeastaan tuo on aika loistava, koska tykkään silloin tällöin laittaa hiuksiini kiharat ja yleensä piponi ovat lätistäneet hiukseni aika mitäänsanomattoman näköisiksi. Tuon pipon kanssa tuskin tulee samaa ongelmaa :) Olen todella tyytyväinen tuohon ja se on jo kovassa käytössä!

Ei ole vauva kovin paljoa merkkejä syntymisestään antanut. Muutamana iltana muutama supistus. Hyvää pitää malttaa odottaa :)

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Suklainen (melkein muta-) kakku

Pidin Tupperikutsut tuossa torstaina ja sinne tuli leivottua suklaakakkua. Tarkoitus oli tehdä mutakakku, mutta en taas muistanut, että meidän uuni käy kuumempana kuin antaa asteikkovalitsemesta ymmärtää. Näin ollen kakku ei jäänyt yhtään kosteaksi sisältä. Onneksi se ei vaikuttanut makuun millään tapaa. Maku oli ihanan suklainen! Yhdistelin netistä löytämiäni mutakakkureseptejä ja sovelsin hieman, kun ostin normaalia Fazerin sinistä tumman suklaan sijaan. Jollain näistä tempuista saattaa myös olla tekemistä kosteuden puuttumisen takia, mutta epäilen eniten tuota uunia... Kauniimminkin olisi voinut tuon kakun jätskeineen asetella, mutta kun oli kiire syömään sitä ;)













Suklainen kakku (26cm irtopohjavuokaan)

4 kananmunaa
2 dl sokeria
200g voita
n. 200g suklaata (pitäisi olla tummaa, minulla oli maitosuklaata ja söin yhden rivin ;))
2 dl vehnäjauhoja
3 rkl aitoa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vanilijasokeria

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata rasva ja sulata suklaapalat tämän jälkeen rasvaan sekoittamalla. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita kuivat aineet muna-sokerivaahtoon ja tämän jälkeen lisää joukkoon vielä rasva-suklaaseos. Kaada taikina 26cm irtopohjavuokaan ja paista 175-200asteessa 15-25min.

Jos kakku on jäämässä kosteahkoksi, se hyllyy hieman uunista otettaessa. Itselläni kakku oli täysin kypsä eli ei jäänyt taikinaa hammastikkuun, kun tökkäsin sen keskelle. Pinta oli minulla jopa hieman liian tumma. Onneksi ystävämme tomusokeri pelastaa ;)

perjantai 28. tammikuuta 2011

Kierrätystä




Eilen auto lähti käyntiin ja kuten tuosta pahvikasasta näkyy, sain myös takakontin auki :) Ohjelmassa oli pahvien viemistä kierrätykseen. Isännällä on välillä ollut vakaita aikomuksia polttaa nuo saunan uunissa, mutta tuon määrän kanssa siinä menisi ihan älyttömän kauan ja se tuhkan määrä olisi aivan kauhea. No, nyt ne on viety ja minä erittäin iloinen. Voin nimittäin sanoa, että kostuneet pahvit saunan lauteiden alla ei tuoksahtaneet kovin fressiltä. Samalla tuli vietyä UFF:n laatikkoon vähän tavaraa. Huomasin siellä myös lasinkeräyspisteen. Pitää viedä jossain vaiheessa säröille menneet mehupullot sinne. Tiedättekö kuinka ärsyttävää on, kun kuumentaa pulloja uunissa ja yhtäkkiä kuuluu kräks. Viimeksi kuului onneksi vain kerran.

Muokkasin tätä blogin ulkoasua, mutta ei se ihan toimi näinkään. Muutosta siis tulossa, toivottavasti kenellekään ei tule migreeniä ennen sitä ;) *muoks* Nyt on muokattu taas ja ainakin itse olen vielä tyytyväinen :)

Nyt vasta huomasin, että blogi on saanut ensimmäiset tunnustaneet lukijansa! Tervetuloa seuraamaan :) Kivempi kirjoitella, kun tietää, että tätä lukee joku muukin kuin minä itse ;)

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Kylmän päivän shoppailuja

Tänään lähtiessäni neuvolaan sain taas kokea miltä tuntuu omistaa Saksan maalle tehty auto... Toisin sanoen auto ei käynnistynyt enkä päässyt lataamaan akkua, kun takakontti oli jäätynyt kiinni. Akku sijaitsee tuossa siis takakontissa. Tällä mahalla ei myöskään lähetty takapenkkien kautta takakonttiin mönkimään. Webasto toimi kyllä, mutta yrittäessäni käynnistää, auto vain köhisi ja jätti käynnistymättä. Ei auttanut kuin soittaa taksi.

Neuvolassa kaikki oli kunnossa. Varsinainen neuvolatätini oli tänään poissa, joten tuuraamassa oli terveydenhoitaja, joka oli myös ihan ensimmäisessä neuvolatapaamisessani puolisen vuotta sitten.

Neuvolan jälkeen menin kaupungille ajatuksissa ostaa pitkään to do -listalla olleet imetysrintsikat ja hoitoalusta. Rintsikat löytyivät Lindexiltä ja piti muutamat sovittaa ennen sopivien löytymistä. Lopulta mukaan lähti ne, joista olin ensimmäisiä kokoja (pieneksi osottautuneita) mukaan napatessani ajatellut, että nuo sopisivat laskuvarjoksi. Olen nyt siis laskuvarjon onnellinen omistaja. Mielenkiinnolla odotan mikä tandemlaskuvarjo pitää ostaa synnytyksen jälkeen...  Hoitoalusta löytyi myös; Citymarketista Pikku-Piian semmoinen harmaa, jota olin Prismassa aikanaan katsellut, mutta kun menin ostamaan, se kuosi oli loppunut. En halunnut mitään nalleja tai värikästä kuviota. Tuo on kiva. Harmaa, jossa on jänniä ympyröitä. Tästä linkistä löytyy tuo hoitoalusta. Se on tuossa lisäkuvassa (2/2) se alimmainen.

tiistai 25. tammikuuta 2011

Raskasta raskautta, energiaa ja väsymystä

Ristiriitaista. Tänäänkin olen saanut paljon aikaiseksi. Imuroin, räjäytin vaatehuoneen (ja järjestin sen uuteen uskoon) ja tietysti taas kerran tiskasin. Milloinka en tiskaisi... ja kuten mieheni sanoi, vietin neljä tuntia netissä. No melkein ainakin. Laitoinhan minä lastenhuonettakin kuntoon. Verhot ikkunaan, leluja paikoilleen, jne. Joskin huomasin, että verhot ovat ryppyiset. Nyt ne pitäisi ottaa alas ja silittää. Kävin eilen kirpparilla ja tein superlöydön. Olin jo melkein tilannut sellaisen pinnasänkyyn kiinnitettävän mobilen, mutta onneksi en ehtinyt. Sellainen aivan uuden veroinen odotti minua kirpputorilla ja vain se maksoi vain murto-osan siitä mitä uusi olisi maksanut!! Tuo mobile sopii hienosti pinnasänkyyn ja nyt huone näyttää jo paljon enemmän vauvan huoneelta :)

Heräsin jo puoli kahdeksalta ja kahdeltatoista tuntui, että kohtahan on ilta. Jännältä tuntui, ihan kuin ylimääräisiä tunteja vuorokaudessa. Vaikka sain tehtyä yhtä jos toista, koko päivän minusta tuntui todella väsyneeltä. Kävin 22:30 nukkumaan eilen ja herätys oli soimassa kahdeksalta. Heräsin siis itse puoli kahdeksalta, mutta silti väsymys jatkui koko päivän. Heräilin tosin muistaakseni viisi (vai neljä) kertaa yön aikana vessaan ja juomaan (pitää juoda, kun on turvotusta jonkin verran). Näin kuitenkin unia, joten olisi voinut olettaa unen olleen edes jokseenkin laadukasta. Sunnuntai-maanantai yö meni aivan harakoille, joten jospa tämä olotila johtui sitten siitä. Joku on joskus sanonut, että huomisen fiilikseen ei liity se miten nukkuu ensi yön vaan miten nukkui viime yön. Ehkä siinä on joku perä... En enää pääse ylös sängystä ihan helposti. Pitää äheltää ensin yhdelle kyljelle ja heittää jalat sitten laidan yli samalla pyörähtäen niin, että pääsee jaloilleen. Toisin sanoen ei vatsalihakset oikein toimi tällä hetkellä tai jos pääsisinkin kampeamaan suoriltaan ylös, se ei ole suositeltavaa, koska vessareissulle lähtiessä kyseisen liikesarjan tekeminen on riskaabelia ja täysin omalla vastuulla. Nukkuessani minulla on käytössäni kaksi asentoa. Oikea kylki ja vasen kylki. Selällään alkaa hengästyttää. Heräilen myös ajoittain, kun käsi tai jalka puutuu ja pitää vaihtaa kylkeä... Enää hetki, niin pääsen nukkumaan miten tahdon!! Sitä odotellessa.

Kävin eilen Tarjoustalosta ostamassa niiden kaksi viimeistä kerää luumun väristä Crystalia :) Samalla reissulla kävin Jyskissä ja mukaan tarttui vaipparoskiksen ja pimennysverhon lisäksi muovilaatikoita, joista yhteen kasasin kaikki lankani. Ostin juuri sopivan kokoisen laatikon, sillä se tuli aivan täyteen, mutta meni silti kiinni :)

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Viikon sisällä neulottua

 Kuten aiemmassa postauksessani mainitsin, otin vastaan haasteen. Viittä vastausta en saanut, kaksi vain, mutta sehän ei haitannut. Voin siis itselleni tehdä ne kolme puuttunutta ;) Nyt olen saanut nämä kaksi valmiiksi.



 

Tämän tein vasta alempana olevan sinisen baktushuivin jälkeen. Eli se on tuollainen tuubimallinen kaulahuivi. Neuloin sen Novitan ohjeella, joskin silmukoita oli 100 eikä 112. Lankana oli Novitan Crystalia värinä vaalea beige. Huivi valmistui todella nopeasti ja lankaa kului 2 kerää eli n. 200g. Ohjeessa sanottiin n. 300g, mutta ilmeisesti käsialani oli tuolle langalle aika väljä, koska tuolla 200g:lla sain neulottua 20cm korkean neuleen, mitä ohjeessa sanottiin. Puikkoina oli kympit.




Ensimmäisenä valmistui ylläoleva baktushuivi. Lankana oli Novitan Puro Batik tuollaisessa sinisen sävyssä, jota ei ainakaan enää löytynyt Novitan kotisivulta.Puikot olivat 4 ½. Tämä valmistui viikonlopussa. Muutama pieni virhe mahtui joukkoon, mutta sen siitä saa kun neuloo telkkaria katsoessa. Taisin myös epäonnistua identtisten puolten tekemisessä, sillä toiseen puoleen meni enemmän lankaa kuin toiseen. Syytän edelleen sitä telkkaria ;)



Tällä hetkellä puikoilla on ylläoleva herkullisen värinen työ. Tarkoitus olisi saada aikaiseksi samanlainen kaulahuivi kuin tuo ylinnä oleva beige. Tässä käytän tosin helmineuletta tuon joustinneuleen sijaan. Katsotaan, mitä tulee. Mutta aivan ihana väri tuo Novitan Crystalin luumu. Pitänee käydä vielä paikallisessa tarjoustalossa hakemassa tätä lisää. Crystalia ei enää näy Novitan lankasivulla, joten olisikohan valmistus lopetettu. Näin ollen pitäisi toimia nopeasti, jos haluan saada langat hattuun ja rannelämmittimiin.

Haluaisin ehtiä tekemään vauvalle toiset villahousut ja tietysti sen peiton valmiiksi. Peiton kohdalla meinasin tosin tehdä niin, että puran tuon aloitelman ja teen ainaoikealla koko peiton, niin saan paremman tiheyden kosteussuojana käyttöä varten. Nyt tuo hahtuva neulominen jäi vähän haasteen jalkoihin, mutta jospa tämä tästä. Ihanaa neuloa tuolle vauvelille!!!

torstai 20. tammikuuta 2011

Väsynyttä menoa...



Viime yö meni taas useasti heräillen ja kelloa tuli katsottua liian monta kertaa. Koko ajan sitä toivoi, että kello olisi jo sen verran, että voi nousta ylös. Kävin nukkumaan yhdeltä ja heräsin puoli yhdeksältä lopulta. Tuli siinä melkei kahdeksan tuntia makoiltua, mutta kovin syviä unipätkiä tuskin oli mukana. Voin sanoa, että nyt on aika vetopoisfiilis... Toivottavasti ensi yö menee uneliaammin. Huomenna aamulla aikaisin pitäisi jaksaa mennä neuvolaankin eikä ole kiva olla siellä sitten silmät ristissä.

Nyt jos menisi kalakeiton tekoon, niin saisi päivän aloitettua...

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Lukemista ja eilisen lenkin tunnelmia

 

  
 Tänään tuli luettua joululahjaksi saamani Leena Lehtolaisen kirja "Minne tytöt kadonneet". En ollut aiemmin lukenut Lehtolaisen teoksia, joten avoimin mielin tartuin opukseen. Kirja kertoi maahanmuuttajatyttöjen oudoista katoamisista ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Kovin jännittävä kirja ei ollut, mutta antoi kuitenkin ajattelemisen aihetta. Maahanmuuttajiin liittyy paljon ennakkoasenteita, joita kirjassakin nostettiin esille. Suosittelen lukemista lämpimästi! Jotkut kaverini tosin olivat pettyneet, kun kirjassa ei ollutkaan Lehtolaiselle tyypillistä jännitystä...



Kävin eilen todella pitkästä aikaa lenkillä. Minullahan liitoskivut ovat ilmoitelleet itsestään ihan lyhyemmästäkin kävelystä, joten mies on hoitanut koiran ulkoiluttamisen, yms. Viikonloppuna kävelin kaverini kanssa juna-asemalta heille, n. 1km. Matka ei tuntunut seuraavana päivänä missään. Näin ollen ajattelin lähteä kävelylle myös kotosalla. Taitoin matkaa hitaasti ja varmasti; nastat kengänpohjissa ja kävelysauvat käsissä.


 Koirani nautti juoksemisesta vapaana metsässä. Se tosin pysähtyi välillä ihmettelemään miksi kävelen niin hitaasti. Tulipa sitten tajuttua, että ei kaikki isokokoiset ja matelemalla sauvojen kanssa kulkevat välttämättä ole laiskoja tai huonokuntoisia... ne saattavat esim. olla raskaana tai muuten kivuissaan (mitä ahaa-elämyksiä...)



Lähimetsämme puissa kasvaa naavaa. Puhdasta on ilma ilmeisesti.

Vaikka kuinka oli hidas vauhti eilen, niin nyt tänään iltapäivästä on alkanut tuntua liikkuminen todella epämiellyttävältä. Ärsyttää. Ehdin jo iloita, että voin taas hyvillä mielin rauhallisia lenkkejä koiran kanssa tehdä. Toisaalta ei ole enää pitkä aika, että vauva syntyy, niin pääsee vaunulenkkeilemään ja koiran kanssa harrastamaan :)

maanantai 17. tammikuuta 2011

Intoutumisen aakkoset

Minna-Leena oli listaillut omia intoutumisen aakkosiaan ja siitäkös minä sitten innostuin listaamaan myös omani :) Osa ei niinkään innosta vaan ne voivat sitten olla "elämäni aakkosia". Muutama on sama mitä Minna-Leenalla, mutta perustelut sitten ihan omia.

A - Aurinko
Rakastan aurinkoa! Mikään ei ole niin ihanaa kuin tuntea sen lämmittävät säteet iholla. Nautin aurinkoisista päivistä, mutta rannalla en mieluusti makoile aurinkoa "ottamassa".

B - Biologia
Biologia oli lempiaineitani koulussa ja vieläkin välillä inspiroidun miettimään perinnöllisyyttä, luontoa ja sen sellaista.

C - Costa del sol
Olin siskoni kanssa viime keväänä Costa del solilla ja tykästyin paikkaan kovin. Olimme pienessä paikassa Fuengirolan ja Marbellan välissä.  Ei liikaa turisteja vaan rauhallista menoa, aurinkoa ja hyvää ruokaa.

D - Dumle
Dumlet ovat ihan älyttömän ihania karkkeja! Parasta, kun antaa karkin sulaa hiljaa suussa ja jäljelle jää se pehmeä toffee :)

E - Esikoinen
Odotan tällä hetkellä esikoistani. Arvioitu toimitusaika on helmikuun loppupuolella. Se, jos mikä innostuttaa ja jänskätyttää tällä hetkellä.

F - Facebook
Yhteydenpitoväline kavereihin ja ajantappoon vähän liiankin tehokas. Välillä kavereiden tekemisistä inspiroituu.

G - Gibraltar
Gibraltar oli hassu paikka Espanjassa. Se oli vähän kuin vanhaan aikaan jämähtänyt Britannia. Puhelinkioskeja, bobbyjä ja tietysti fish & chipsejä. Apinat olivat erikoisuus. Ne olivat aika suloisia!

H -Harmaa
Pidän harmaan erisävyistä todella paljon. Viime kesänä maalasimme meidän talon. Siitä tuli harmaa valkoisin puittein. Rakastan harmaansävyisiä laattoja ja erilaisia kuositeltuja tapetteja. Odotan innolla, että saisimme ensi kesänä tehtyä kylppäriremontin!

I - Ihana
Käytän paljon sanaa "ihana". Se on sekä hellittelevä että arvostava sana. Kengät voi olla ihanat ja oma mies voi olla ihana :)

J - Joulu
Joulu on ihanaa (tahtomattaankin tuli tuo sana tuohon) ja rauhallista aikaa. Olemme pari vuotta jo olleet kotona joulua viettämässä ja pyytäneet sitten vieraita meille. Kahden avioerolapsen (minä ja mieheni) sahaaminen neljän eripaikan välillä aiheutti joululle pelkän stressin ilmapiirin ja kyllästyimme siihen täysin.

K - Koti
Mitä sitä enempää selittelemään. Koti on koti ja rakas paikka.

L- Lapsi
Kohta minulla on lapsi. Oikeastaan se on jo, mutta toisaalta ei. Minulla on jo yhteys sen kanssa. Monesti tulee vatsaa siliteltyä, kun vauva puskee takamustaan tai jalkaansa ulospäin. En malta odottaa, että saan pienen syliin.

M - Mieheni
Rakkaani.

N - Nauru
Nauran paljon, ilo on ihanaa! Ihaninta on pienen lapsen nauru, niin vilpitöntä ja onnellista.

O - Onnellisuus
Elämäni on onnellista, sillä olen terve, minulla on rakas aviomies, mukava koti ja sopiva toimeentulo.

P - Puhtaus
En ole siisteysintoilija, mutta silti pidän puhtaasta. Minusta on ihanaa käydä nukkumaan puhtaisiin tuoksuviin lakanoihin. Pidän siitä, että aamulla mennessä keittiöön koko kyökki ei ole tiskiä täynnä. Meillä on usein koirankarvaa lattialla. Se häiritsee minua. Silti olen laiska imuroimaan. Kodissa saa kuitenkin näkyä asumisen jäljet. Pieni sekaisuus ei siis haittaa.

Q - Quu
Olen tylsä, kun valitsin tähän taivaalla möllöttävän kuun. Kuun veteen luoma silta on kaunis.

R -Remontointi.
Taloamme pitäisi remontoida. Varsinkin kylppärin osalta. Kylppäri on alkuperäinen 60-luvulta. Ihanaa tapettia seinissä, jne... (aivan kauhea)

S - Sauna
Rakastan saunaa. Voisin löylytellä päivittäin! Meillä on puusauna, jossa saa todella lempeät löylyt.

T - Tuokio
Pitää osata nauttia hetkistä.

U - Uni
Nukkuminen on parhautta! Unet ovat minulle tärkeitä. Nyt raskaana ollessa yöt ovat katkonaisia ja unet jäävät usein kesken. Se harmittaa. En kuitenkaan tulkitse unia sen kummemmin.

V - Voima
Vahva sana. Olen voimakastahtoinen ja saan voimaa ympärillä olevista positiivisista ihmisistä.

W - Wii
Mieheni osti meille Wiin. Sitä tulee pelattua lähinnä silloin, kun meillä on vieraita. Mario cart on kiva peli :) Mukavaa yhdessäoloa.

X - Xylitol
Täysxylitolpurkkaa tulee syötyä usein. Emme halua, että lapsellemme siirtyy karies-bakteeri. Kuulemma täysksylitolia syömällä siirtymistä voi hieman ehkäistä.

Y -Ystävät
Minulla ystävät ovat tärkeitä. Joskus voi mennä aikaa, että heitä ei näe, mutta kun näkee, tuntuu, ettei ole erossa koskaan ollutkaan.

Z - Zumba
Maha-asukki zumbailee ja itsekin tykkään kovin zumban rytmeistä.

Å - Åland
Olen käynyt kerran Ahvenanmaalla. Olemme mieheni kanssa puhelleet, että olisi hauska mennä kiertämään saarta joku kesä. Siellä fiilis on kuitenkin ihan erilainen kuin mantereella.

Ä - Äiti
Äitini on minulle tärkeä ja kohta minusta tulee äiti. Jännittää. Osaankohan?

Ö - Öitä
Käytän usein tätä sanaa toivottaessani hyvää yötä. Se taisi jäädä jostain teini-iästä. Ei niin lempeä ja kohtelias kuin "hyvää yötä", mutta kuitenkin ystävällinen toivotus.

Kierrätysaskartelua ja viikonloppua

 Koska mieheni piti "poikien illan" lauantaina, oli minulle annettu hienovarainen vihjaus etsiä itselleni paikka viikonlopuksi. Oli kyllä oikein mukavaa pitkästä aikaa mennä käymään kaverilla, jolla on 3kk vanha tyttö. Tuli samalla nähtyä mikä sitä itseäänkin kohta puolin odottaa :) Matkustin pitkästä aikaa junalla, kun laskimme mieheni kanssa sen tulevan huomattavasti edullisemmaksi kuin autolla ajaminen. Minun piti siis päästä Uudeltamaalta Etelä-Karjalaan. Sitä paitsi, pystyin nukkumaan junassa ja tekemään muutakin. Autolla ajaessa pitäisi koko ajan olla skarppina. Tässä tilassa tuo autolla ajaminen ei muutenkaan ole mitään herkuinta hommaa.

Kaverillani on syntymäpäivät ja nimipäivät nyt lähiaikoina, niin ajattelin muistaa häntä hieman. Tässä oli nyt se ajatus tärkein asia, ei niinkään lahjan rahallinen arvo. Tein itse enkä ostanut kaupasta. Se olkoon se tärkein ajatus ja arvo. Askartelin nimittäin sytykeruusuja. Ystävälläni on sekä puulämmitteinen sauna että takka, joten sen puoleen on ihan käyttöön tuleva lahja.



Askartelumateriaalina oli aivan tavallinen kananmunakenno.


 Revin kuppiosat erikseen ja lopusta kennosta revin pitkiä suikaleita, jotka rullasin kuppiosan keskelle. Täytin kukkia lisää pienemmillä kennon paloilla. Minulla oli 12 munan kenno, josta sai 10 ruusua.


 Tämän jälkeen oli se haastavin vaihe eli steariinin sulatus kattilassa vesihauteessa. Minulla ei ole askartelukattilaa, joten uhrasin yhden vanhan hillopurkin tuohon hommaan. Kattila puolilleen vettä. Hillopurkkiin n. 2/5 osaa vettä. Hillopurkkiin pilkoin kolme pitkää punaista pöytäkynttilää. Jos minulla olisi ollut kynttiläjämiä, ne olisivat olleet mitä parhaimpia tähän. Nyt se kierrätysidea hieman kärsi, mutta ei anneta sen haitata. Kynttilämassa suli ja sydänlangat pysty noukkimaan pois. Ruusut dipattiin yksitellen steariiniin. Käytin dippauksessa apuna muovisia pitkiä ruuanlaittopinsettejä. Metalliset isot pinsetit toiminevat hieman paremmin, sillä uskoisin puhdistamisen olevan hieman helpompaa. En myöskään ihan kauheasti tykännyt liata steariiniin ruuanvalmistusvälineitä, mutta onneksi sain ne puhtaaksi. Yhteensä dippasin yhden ruusun kolmesti. Näin sain ruusuihin pienen punaisen vivahteen.


 Ruusujen lisäksi vein ystävälleni lakritsipussin. Hän tykkäsi lahjasta. Ainakin oli erilainen, jos ei muuta ;)

 Lauantaina kävimme ystäväni kanssa kirppareita kiertelemässä ja syömässä Lappeenrannan Wanhassa Makasiinissa. Kirppareilta ei jäänyt käteen muuta kuin jonkun sinne myyntiin valmistama lasten tyyny. Ostin sen vauvan pinnikseen. Wanhan Makasiinin ruoka sen sijaan antoi paljon! Se oli todella herkullista. Suosittelen. Tuossa alla on kuva ihanasta jälkkäristä; mutakakkua, jäätelöä ja puolukkahilloa. Tuo puolukka oli aika erikoinen veto tuohon ja kyllä se siihen sopi. Itse tosin tykkään enemmän perinteisestä tuhti suklaa + vanilijajäätelö yhdistelmästä. Mutta voin suositella erittäin lämpimästi. Myös puitteet olivat viihtyisät ja palvelu erinomaista.


torstai 13. tammikuuta 2011

Baktuslangat hankittu


 Ostin langat baktusta varten. Huivin saaja halusi sinisävyisen, joten sitä saa mitä tilaa.


 Tällainen siitä vauvanpeitosta on tulossa. Reunat aina oikeaa ja keskusta helmineuletta. Joskin laskupää teki pienen mokan tuossa puolivälissä ja siihen tuli yksi liian korkea kerros. En jaksanut purkaa. Pieni perfektionisti itsessäni alkoi heti moittia, mutta ei tuo niin paljon minua haittaa ja itsellehän se on tulossa. Tajusin vaan tuota helmineuletta tehdessä, että se ei varmaan ole yhtä hyvä kosteussuojan pinta kuin ainaoikea olisi ollut. Katsotaan mitä siitä tulee, kun käsittelen lopullista versiota sitten hieman pesuaineella (ja lanoliinilla).

Tässä on valmistunut takakappale vauvan neuletakkiin. Novitan mukaan olin tekemässä 56/62 senttiselle takkia, mutta tuo näyttää mielestäni lähinnä joltain 68/74 kokoiselta. No parempi reilu kuin liian pieni.

Nyt kohti kirpputoria. Pitää tyhjentää pöytä ja ottaa huikea (mitäänsanomaton) voitto mukaan!

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Puikkojen kilkettä

Keksin mitä neulon seuraavaksi. Aloin tekemään sellaista Novitan syksyn 2007 lehdessä ollutta villatakkia vauvalle. Lehdessä väreinä on violetti ja roosa. Minun omassani violetin sijaan on kaunis keväänvihreä ja roosan paikalla valkoinen. Olen saanut takakappaleen valmiiksi ja alkaa käsialakin vähän tasoittumaan. Huvittavaa, että se tapahtuu keskellä selkää.

Tuon villatakin lisäksi aloitin vauvalle sängyn suojan/peiton tekemisen. En ole oikein vielä päättänyt kumpi siitä tulee. Värinä on petroolinsininen ja tehosteita olen tekemässä purppuralla. Laittelen kuvaa sitten, kun tuosta tekeleestä saa vähän tarkemmin selvää :)

Otin Facebookissa seuraavan haasteen vastaan: 

"Osallistun luovuuteen kannustavaan (käsityö)haasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin 5 ensimmäiselle kommentoijalle. Sitten teidän täytyy luvata kopioida tämä omaan päivityksekseenne ja luvata samoin. Siis tavara/lahja/jotain muuta hauskaa ja mielenkiintoista tehdään itse & toimitetaan vuoden 2011 aikana, myös postitse. Lähdetkö mukaan?"

Ilmeisesti kaverini eivät ole kovin käsityöhenkistä porukkaa, koska vain yksi "teki tilauksen". Eivät tainneet muut uskaltaa laittaa samaa haastetta omaan profiiliinsa :) Lupasin neuloa sinisävyisen Baktuksen serkulleni.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Toskaa, kinkkua ja hieman tekniikkaa

 Meillä oli kavereita käymässä sunnuntaina ja innostuin sitten leipomaan pari piirasta. Suolainen oli alunperinkin ajatuksissa, mutta koska kaapista löytyi myös joululta jääneet mantelilastut, ajattelin hyödyntää ne. Samalla tuli testattua toskakakkukin. En ollut semmoista nimittäin aiemmin tehnytkään.


 Kinkkupiiraan tein ihan perinteisellä reseptillä.

Pohja:
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja
3 rkl vettä
(halutessaan voi laittaa myös ripauksen suolaa ja pikkuisen juustoraastetta)

Täyte:
 350g savukinkkua (itse ostan palana ja kuutioin)
1 punainen paprika
150 g juustoraastetta
2 dl kuohukermaa
3 kananmunaa
1-2 tl mustapippuria
(halutessaan persiljaa ja yksi pieni sipuli pilkottuna)

Nypi jauhot ja rasva murumaiseksi, lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Älä suotta vaivaa taikinaa sen kummemmin. Painele taikina piirasvuokaan tasaisesti reunoja unohtamatta. Reunoille voi laittaa oikein kunnolla ylös asti sitä taikinaa. Kuten kuvasta näkyy, itselläni nuo reunat jäivät hieman vajaiksi taikinan osalta. Paista uunissa pelkkää pohjaa n. 15 min 200 astetta.

Tee pohjan paistumisen aikana täyte. Kuutioi kinkku ja paprika (sekä sipuli). Lisää kuutioiden sekaan kuohukerma, kananmunat, juustoraaste sekä mausteet.

Kun pohja on esipaistettu, kaada täyte vuokaan. Laita piiras takaisin uuniin n. 20 min ajaksi. Piiras on valmis, kun pinta on kauniin ruskea.


 Toskakakun tein myös piirasvuokaan ja se oli juuri sopivan kokoinen. Ohje on suoraan loistavasta ruokakirjasta nimeltä Kotiruoka (Isotalo & Kuittinen, Otava 2007)

Pohja:
2 kananmunaa
1 ½ dl sokeria
75g voita/margariinia
1 dl maitoa
1 tl vanilija- tai vaniliinisokeria
1 ½ tl leivinjauhetta
2 ½ dl vehnäjauhoja

Kuorrutus:
100g mantelilastuja / rouhittuja manteleita
2/3 dl sokeria
50g voita / margariinia
1 rkl vehnäjauhoja
2 rkl maitoa tai kermaa

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää sulatettu rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos taikinaan siivilän läpi vuorotellen maidon kanssa. Kaada taikina voideltuun, jauhotettuun vuokaan ja paista 25-30 min 175 asteen lämmössä puolikypsäksi.

Kiehauta kuorrutusaineet kattilassa koko ajan sekoittaen. Levitä kuorrutus puolikypsän kakun päälle. Paista edelleen uunin keskitasossa 200 asteen lämmössä noin 15 minuuttia, kunnes kuoruutus on saanut väriä ja kakku on täysin kypsä. Irrota kakku vuoasta vähän jäähtyneenä.



Ja vähän tekniikkaa. Otin tänään käyttööni Nokian N8 puhelimen. Aiemmin käytössäni oli Samsungin Galaxy S, joka oli kyllä käyttöjärjestelmältään huomattavasti nokialaista parempi. Nokialaisen kamera on kuitenkin huippuluokkaa (8 MPix) ja sillä tuntuu saavan kivoja kuvia. Otan paljon kännykällä kuvia, joten niitä tulee näkymään paljon myös täällä.

Mies lähti töihin yöksi ja en taas varmaan osaa nukkua. Taas kello näyttää puolta yötä ja minä kukun valveilla. Pitäisi tiskatakin vielä, niin ei ole aamulla tarvista kolistella.

Voisi myös katsoa kattilakaappiin, josko siellä olisi jotain paistinpannuja, tms. joita ei tule käytettyä, niin voisi viedä huomenna kirpparille. Pöytävarausta olisi vielä parisen päivää. Jospa kirpparijuttuja ehtisi katsoa aamulla.

Minulla on kova aikomus herätä huomenna ihmisten aikaan. Jotenkin sitä on alkanut valvoa taas pikkutunneille ja sitten herää vasta puolilta päivin. Koko päivä menee vähän harakoille. Aamupäivällä ehtisi vaikka mitä.

Aamulla teen aamupalaksi taas riisipuuroa. Luumukiisselin keitin äsken. Noiden kahden yhdistelmä on ihanan lempeä aamupala.

lauantai 8. tammikuuta 2011

Arkea ja saunan lämpöä


 Tänään tuli pestyä pyykkiä pari koneellista ja koska yksi koneellinen sisälsi pelkkiä sideharsorättejä, niin pääsi samalla putsaamaan pesukoneenkin 90 asteen pesulla. Kävin päiväkahvilla kaverin kanssa kirpparilla. Meillä on yhteinen pöytä, niin ensin siistittiin pöytää, sitten juotiin kahvit ja mentiin uudestaan siistimään pöytä. Aika nopeasti siitä tulee sotkuisen näköinen. Ostin myös kivoja vaatteita vauvalle, mutta siivottiin illalla niin ahkerasti, että se pussi tuli laitettua johonkin tosi hyvään jemmaan. Pitänee ottaa kuvat vaatteista sitten, kun pussi kävelee jostain vastaan :)

Kävin myös tupperikutsuilla naapurissa. Tuli tilattua kombismart rasia. Se vaikutti hyvältä ajatellen esimerkiksi ensi kesän retkiä tai vastaavia. Sinne pitäisi saada hyvin eväitä mahtumaan ja on siellä se kylmävaraajakin, ettei heti leivät säikähdä lämpöä. Olisin halunnut ostaa myös sellaisia tilansäästäjiä, mutta pitää jotain jättää ensi kertaankin. Ne tosin olisivat olleet tarjouksessa...

Kutsujen jälkeen piti tehdä miekkoselle vohveleita, kun hän niitä toivoi. Ja eihän vaimo voinut muuta kuin toteuttaa toiveen, kun niin kauniisti pyydettiin :)



Kohta voisi mennä saunaan. Meillä on puilla lämmitettävä sauna ja siellä tulee käytyä lähes joka ilta. 
Rakastan saunaa ylikaiken! 
Mikään ei ole mukavampaa kuin istua hetki lauteilla miekkosen kanssa ja jutella mitä mieleen tulee. 



Lopuksi loppukevennys: vietiin kuusi pois eilen. Tuossa on vain kuusen alta löytyneet neulaset. 
Toinen mokoma oli käytävällä. 
Vaikka kuinka imuroin, niitä neulasia löytyy vieläkin. 
Löytyy varmaan vielä juhannuksenakin.