keskiviikko 28. marraskuuta 2012

O-ouuuu

Olinpa tuossa toissapäivänä tekemässä onnellisena ruokaa, kun yhtäkkiä tyttäreni huudahtaa "o-ouu". Ei mene kauaa tajutessa, että hänpä on ilman vaippaa *jossain*... Olin pyytänyt häntä tuomaan uuden vaipan märän ja poisotetun tilalle, mutta tosiaan, enpä ollut sitä uutta vaippaa vielä saanut. Ei muuta kuin pikatsekki missä neitonen onkaan. Helpotus oli suuri, kun hän ei ollut olohuoneen sohvalla, mutta sohvallapa kuitenkin. Hän istui silmät suurina vierashuoneemme (varastomme) vuodesohvalla - märässä läntissä. Oli pokassa pitelemistä, kun likka toisteli totisena "o-ouu, oijoijoijoijoiiii" :D ONNEKSI sohvassa oli irroitettava päällinen ja tuotokset eivät olleet imeytyneet sohvan runkoon asti. Mutta voin kertoa, että ei ollut kovin hehkeetä se päällisen peseminen. Käsinhän se piti pestä...

Tänään oli tytön kerhopäivä ja hän jäi sinne reippaasti, kun saatoin hänet leikkihuoneen ovelle. Välillä, kun ovat lähteneet porukassa eteisestä, tyttöni on purskahtanut itkuun. Kerhon päätteeksi oli elämyspolku, jossa ihmeteltiin metsän eläimiä ja ryömittiin tunnelista. Tai siis tyttö ryömi, minä en olisi sinne mahtunut :) Lopuksi kaikki sai ottaa pussista marmeladi-karkit. Siinä vaiheessa iski pieni pettymys, koska tyttärelleni en ole karkkia antanut eikä suunnitelmissakaan ollut. Onneksi tilanne hoitui niin, että likka viipotti pussin ohi huomaamatta, että muut ottivat. Lopuksi menimme vielä leikkihuoneeseen, jossa oli tarjolla mehua, piparkakkuja ja glögiä. Niitä sitten maistelimme. Olemme siis olleet vielä tiukkoina karkin ja suklaan kanssa tyttäremme kohdalla. Ns. kahvipöytätarjottavat on asia erikseen ja niitä sitten harkitsemme tilanteen mukaan :)

perjantai 12. lokakuuta 2012

Kansainvälistä ruokaa

Innostuin kokeilemaan uusia ruokia. Kokeiluun päätyi intialainen butter chicken sekä naan-leipä ja toisena päivänä italialainen minestronekeitto. Intialainen laji valikoitui ihan sen perusteella, että butter chicken on minun vakioruokani Helsingin Kampin Namaskaar-ravintolassa :) Googlailin ohjetta ja tämän ohjeen mukaan tein. Jätin pois mantelijauheen, mutta ensi kerralla täytyy kyllä kokeilla sitä. No vähensin kyllä valkosipuliakin kuudesta kynnestä kahteen ja se maistui minusta silti hyvin valkosipulilta...Aivan Namaskaarin annoksen makua tämä ei vastannut, mutta älyttömän hyvää oli silti :)  Naan-leipää leivoin tällaisen ohjeen mukaan!


Minestronekeitto oli omasta päästäni ja tuli tosi hyvää! Mieheni tituleerasi keiton pitsakeitoksi hajun perusteella :D



Toivon kaikille oikein ihania syksyisiä päiviä ja kaunista säätä viikonlopulle!!



keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Syksyistä ruokaa myöden

Täällä taas...

Inspiroituneena syksystä päätin taas jatkaa blogini parissa.

Tänään meillä herkuteltiin aivan ihanalla (vaikka itse sanonkin) kurpitsakasvissosekeitolla. En ole aiemmin kokkaillut kurpitsasta mitään ja inhoan säilöttyä kurpitsaa, joten pohdin tehdessäni, että pitääköhän tehdä täksi päiväksi vielä toinenkin ruoka. Mutta ei. Tässä siis käytin ihan semmoista "Halloween"-kurpitsaa enkä mitään säilöttyä ;) Yllätyin siitä, että kurpitsan pilkkomiseen menee niin paljon aikaa ja olipa sormetkin välillä lähellä saada osumia veitsestä, kun se kuori oli aika työläs irroitettava siitä lihasta. Mikä myös yllätti oli se, että tuo kasvissosekeitto oikeasti täytti. Yleensä olen lihan puolestapuhuja ja sitä mieltä, ettei kasvikset itsessään tuo kylläisyyden tunnetta. Fail. Oli minulla tuossa seurana sitten raejuustoa, mutta eipä se varmasti suurta lisäarvoa täyden mahan -tunteelle tuonut :)

Saas nähdä mitä Miekkonen on siitä mieltä. Hän on meillä se vielä suurempi lihan puolestapuhuja ;)

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Suklaaähkystä viihteeseen

Eilen kävin hyvän ystäväni kanssa suklaabrunssilla Chjokossa Helsingin Liisankadulla. Oli siellä kyllä jos jonkinlaista herkkua! Kahvi ei kuulunut hintaan pettymykseksemme, sen sijaan kaakaota kyllä sai ;D  Teimme sen virheen, että emme olleet syöneet kunnolla suolaista tuonne mennessämme. Siellä oli kyllä pieniä suolaisia piiraita, mutta pääpaino tietysti makeissa suklaaherkuissa. Voin suositella tuota kyllä jokaiselle suklaan ystävälle. Eikä hintakaan ollut paha - 12€.

Illalla sitten menimme toisen ystävämme luo ja kävimme pyörähtämässä yöelämässä. Edellisestä kerrasta olikin allekirjoittaneen kohdalla pari vuotta. Oli kyllä mukavaa, pitkästä aikaa! Tänään sitten nukuin puoli kahteentoista ja sitten autolla kotiin perheen pariin :)

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Mukavaa pääsiäistä!!


Oikein mukavaa ja aurinkoista pääsiäistä!

Meillä vietetään pääsiäistä kotosalla. Mies puuhaa remonttia eteenpäin ja itse kävin tytön kanssa korkkaamassa puistokauden. Innolla toinen keinutteli semmosessa vieteri-istuimessa ja laskipa tuo liukumäestäkin!


Yleensä E nukkuu kahden-kolmen tunnin päikkäreitä, mutta tänään jo tunnin jälkeen kuului ulkoa huutelua, että sisään pitäisi päästä. Katsotaas miten loppupäivä meneekään. Nämä on just niitä päiviä, kun ajattelee tekevänsä vaikka mitä unien aikaan. Sitten nukutuksen jälkeen istahtaa hetkeksi koneelle kahvikupin kera ja yhtäkkiä kuuluu lapsen ääni ja mitään et ole tehnyt. Tai noh, sain minä vähän lapsen kesävaatevarastoa tutkailtua, että joko kaikki tarvittava on hankittu. Oli melkein. Vielä pari kesämekkoa ja ehkäpä parit shortsit.



torstai 5. huhtikuuta 2012

Arjen pieniä säästöjä

Näin hoitovapaalla ollessani jokainen penni sentti on tärkeä ja siksipä olen tehnyt nyt jonkin aikaa aina viikon ruokalistan kerrallaan ja käynyt kaupassa sen mukaan. Tarkoituksena on käydä kerran viikossa tekemässä isot ostot ja turvautua lähikauppaan maito- ja leipätäydennysten osalta. Yritän kovasti pitää laskun noin 50 eurossa/ viikko. Ja olen siinä aika hyvin onnistunutkin! Pientä ylitystä tulee yleensä silloin, jos pitää hankkia useampi  loppunut "vakiotarvike" esim. kuiva-ainekaappiin.

Tällä viikolla meillä on suunniteltu syötävän seuraavasti:

Ma: Nakkikeitto
Ti: Uunilohi+riisi (Lohi oli tarjouksessa)
Ke: Lihamureke+uunijuurekset
To: Nakkikastike+perunat+porkkanaraaste
Pe: Possuwok
La: Tomaattinen jauhelihakastike ja spagetti
Su: Appelsiinibroileri+punainen riisi ja jälkkäriksi pashaa

Tällä viikolla meni ruokiin 59,81€. Puolustuksekseni täytyy sanoa, että broileria tuli ostettua sellainen pakkaus, että teen sunnuntairuuan lisäksi siitä ruokaa myös maanantaina. Lauantaina syötänee perjantaiksi tarkoitettua ruokaa, koska keskiviikon ruokaa jäi niin paljon yli, että sitä syödään torstainakin.

Tavoitteeni on myös, että mahdollisimman vähän menee ruokaa roskiin. Olin itsestäni superylpeä, kun tein eilen sämpylöitä, johon käytin tiistailta jääneet riisinjämät! :D

Olisiko sinulla jokin näppärä arjen säästövinkki?

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Leipomuksia ja messuilua

 Kävin eilen Oma Yritys 2012 -tapahtumassa. Oli oikein inspiroivaa ja olen nyt sitten eilen ja tänään pohtinut liiketoimintasuunnitelmaa :) Ehkäpä jotain pientä yritystoimintaa voisi harjoittaa tässä kotoilun lomassa. Messuvierailu oli mahdollista, kun ihana äippäni tuli lapsenvahdiksi. Iso Kiitos hänelle!

Tänään sain työkaverini lapsineen kylään. Oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa. Viime kerralla oma mukeloni oli puolivuotinen ja hänellä iiiiso vauvamaha. Nyt hänen vauvansa oli puolivuotinen :) Innostuin leipomaan. Tein pekoni-sipuli-paprikapiirakkaa sekä porkkanakakkua.





Loppukevennyksenä tiistaiaamun aamukahvileivos...


Tarinahan meni niin, että minulla ei ollut kotona mitään kahvin  kanssa. Pullat olivat päässeet pakastimesta loppumaan. Olin kuullut kolmen minuutin mikrokakusta ja tekaisin itselleni ja äidilleni sellaiset kahvin kanssa. Jätski olisi varmasti parantanut makuelämystä tai suklaahiput kakun seassa, mutta ei tuo pahaa ollut nytkään. Hieman kyseenalaisen näköistä vaan ;)

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Kirpparilöytöjä


Aamun kärryttely suuntautui tänään lastenvaate- ja -tarvikekirpputoritapahtumaan (mikä sanahirviö!!)  Suurimpana löytönä oli ehdottomasti rakennusatomit, joista maksoin huimat 1,5 € (16kpl). Olisi siellä ollut samaan hintaan toinenkin pussi, mutta jätin sen seuraavalle. Noista saa maksaa netissä 1-2€/kpl, joten olin enemmän kuin tyytyväinen!!
Lisäksi mukaan tarttui kesävaatetta sekä omalle että kaverin muksulle:


Shortsit kaverin poitsulle, t-paidat ja hame meidän neidille. 





lauantai 24. maaliskuuta 2012

Kahvihetki kirsikkana kakun päällä

Vaikka onkin aivan ihanaa olla kotona muksun kanssa, on päiväuniaika äidille jotain erityistä. Se on ainakin itselleni se oma hetki päivässä, kun minulta ei vaadita mitään ja saan vain olla. Illalla lapsen nukkumaan mentyä sitä tulee sitten tarinoitua miehen kanssa, eikä ole kovin kohteliasta vetäytyä omiin oloihin heti, kun toinen on tullut kotiin.

Olen aina nauttinut yksin olemisesta ja äidiksi tuleminen ei ole tätä mihinkään poistanut.

On ihanaa ottaa kuppi tai kaksi kahvia ja kenties vielä jokin herkku!


Ihanaa, kevät tulee

Eilen oli ihanan keväistä ja aurinkoista. Tänään vähän vähemmän, mutta eikös sitä sanota, että uusi lumi vanhan surma? Olin eilen fiilareissa, kun bongasin olohuoneen ikkunan takaa kevään ensimmäisen perhosen! Ja voi vitsit mikä linnun laulu kuuluukaan päivittäin!!


Yleensä minulle käy pääsiäisruohon kanssa niin, että unohdan sen kokonaan tai sitten myöhästyn niin, että ollaan suunnilleen vapussa, kun ruoho alkaa olla hyvässä mitassa. Tänä vuonna muistin ja laitettiin tyttären kanssa siemenet itämään viime viikolla. Tänään näyttää jo tältä!!



Tänään kävelyllä ollessa piti napata pari koivun oksaa ja yksi pajun oksa maljakkoon. 
Saas nähdä milloin koivunoksiin tulee hiirenkorvat!


torstai 1. maaliskuuta 2012

Saanko esittäytyä

Monta blogia on ollut hääblogin jälkeen, mutta niin se vaan tämä osoite alkoi tuntua siltä, että haluan jatkaa kirjoittelua tämän alle :) Tänne on tuotuna nyt vanhojen blogieni tekstit, jotta löydän ne yhdestä paikasta :)

Lienee hyvä esitellä itsensä :)

Mitä kaikkea elämä voikaan tuoda. Häiden jälkeen emme lähteneetkään mielessä olleelle häämatkalle vaan ostimme talon. Sitten vuosi takaperin elämä täydentyi lapsella ja nyt haaveilemme oman talon rakentamisesta sekä juurille muuttamisesta.

Olen ollut todella urakeskeinen koko pienen ikäni. Haaveilin teini-ikäisestä ensin eläinlääkärin ammatista, mutta koska fysiikka ei voinut vähempää kiinnostaa, haave muuttui yritysjohtajaksi. Edelleenkin pidän työtä tärkeänä, mutta tärkeämmäksi on tullut oma hyvinvointi, terveys, lapsen kasvun seuraaminen ja parisuhteen hyvänä pysyminen. 

Tällä hetkellä olen kotona lapseni kanssa ja nautin seurata hänen kasvuaan ja kehitystään. On se jännä, miten päivittäin tulee jotain uutta huomattua!

Koska en kuitenkaan ole sitä varsinaista "kotiäiti-tyyppiä" (siis mikä se määritelmä sille edes on?), olen alkanut pyörittelemään erilaisia bisnesideoita. Saas nähdä josko joku ottaisi tuulta alleen. Ainakin yksi hyvin potentiaalinen on kytemässä. Tarkoitus olisi löytää jotain, jossa käyttää päätä, mutta jota voi tehdä kotona ja lapsen ehdoilla. Eli siis silloin, kun mukula nukkuu. Eikös se ole hyvä, että on hyvät suunnitelmat? ;)

Tykkään neuloa ja vauvan neuleilla on ollut hyvä opetella erilaisia kuvioita. Vihasin käsitöitä koulussa. Nykyään minua kiehtoo ajatus ommella koneella ja neuloa vaikka villapaita. Enpä olisi uskonut teini-iässä, että näin kirjoittaisin reilu 10 vuotta myöhemmin.

Minä haluaisin askarrella enemmän ja tehdä käsillä. Tahdon tehdä kranssin tai kaksi. Olisi mukava myös tehdä vaikkapa jouluksi kukka-asetelmat tai jotain vastaavaa. Muutama vuosi sitten innostuin  korujen tekemisestä (juuri häiden aikaan), mutta sekin jäi, vaikka kiinnostus ei kyllä ole mihinkään kadonnut. Rautalankaakin on tullut väännettyä suuntaan jos toiseen ja sekin oli erittäin terapeuttista. Jospa sitä nyt ryhdistäytyisi ja alkaisi vähäisellä vapaa-ajalla tekemään sitä, mistä oikeasti tykkää ja nauttii.

Yritän olla vähemmän "sitku"-ihminen. Toivottavasti onnistun.


keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Yökyöpelöintiä ja kaikkea siltä väliltä

Tämä päivä on mennyt pienessä sumussa ja unohtuu yksinkertaisimpiakin asioita. Otsikossa ei siis ole virhettä, vaan kertoo tämän päivän ajatuksen juoksusta. Viime yönä meidän pikkuneiti päätti puolenyön aikaan herätä ja olla pirteä. TÄH? Ei noin ole tehty sitten kuukauden iän. Mikään ei toiminut nukahtamiseen; ei tassutus, syli, maito, kipulääke, mikään. Kaikkea piti kokeilla, myös kipulääkettä, koska hampaita on tulossa. Neljältä hän sitten viimein nukahti syliini ja vein takaisin omaan sänkyynsä unille. Lopussa hän ei enää ollut pirteä vaan yliväsynyt. Silti piti valvoa. Juuri, kun luulin hänen nukahtaneen, vierestä kuului "bääbääwääwääbääwää". Seurustella olisi pitänyt. Luettiinkin kirjaa, ettei olisi mennyt ihan itkemiseksi, koska itkettihän se, kun yritettiin nukuttaa vaikkei nukuttanut.

Tänään minulla oli kampaaja ja ajomatkaa sinne jonkin verran. Sukulaiseni on kampaaja, joka leikkaa ja värjää hiukseni, joten siksi tällainen järjestely. Oli aikamoinen työ pysyä hereillä tuolla loskan seassa ja varsinkin skarppina olemisessa piti skarpata... (täh?) Sain kivan tukan. Otsatukka pitkästä aikaa ja raidat värjättiin piiloon. Olen nyt yksivärinen ruskeatukka :)

maanantai 2. tammikuuta 2012

Vuodenvaihdetta ja vapaan jatkumista

Mukavaa tätä vuotta kaikille!!

Vuosi vaihtui meillä melkoisen rauhallisesti. Meille tuli kaveriperhe kylään. Saatiin hyvissä ajoin lapset nukkumaan, tarkoituksena mennä ulos puolilta öin katsomaan raketteja. No kuitenkin tämä jäi vain hyväksi ajatukseksi. Meidän pikku neiti päätti havahtua 23:30 ja nukahti takaisin vasta 02:00. Se oli hyvä aika meille aikuisillekin mennä unille. Ei siis nähty yhden yhtä rakettia tänä vuonna. Tinatkin jäi valamatta. Noh, tällä kertaa näin. Onneks oli molemmat lapsellisia perheitä, niin vieraatkin ymmärsivät illan kulun myötäeläen... Seuraavana yönä tosin meidän neiti nukkui levollisesti eikä edellisyön härdellistä ollut tietoakaan. Tänäänkin hän nukahti nopeasti, toivottavasti myös nukkuisi levollisesti pienestä nuhasta huolimatta.

Päätettiin mieheni kanssa, että jatkan hoitovapaata vielä syksyyn/vuoden loppuun. Ihanaa :) Ainoa, mikä hieman häiritsee, on jääminen lähestulkoon täysin mieheni tulojen varaan. Olen koko aikuisikäni tullut toimeen omillani ja tilanne on hämmentävä. Jotenkin alentavaa pyytää rahaa, jos haluaisi jotain ostaa ja sitä on ikään kuin tilivelvollinen ostoksistaan. En ole koskaan ollut kova tuhlailija tai mitään, mutta silti...