sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Onnellinen avioliitto, mutta hyviä eronyyhkybiisejä

Vaikka oma liitto onkin oikein hyvissä kantamissa, niin olen nyt bongannut pari hyvää "erobiisiä" radiosta lähiaikoina. Suomalaisten naisten laulamina - totta kai!


lauantai 30. maaliskuuta 2013

Reklamaatioihin vastaamisesta

Tuossa jokunen aika sitten reklamoin kolmesta asiasta eri tahoille.

 1. Muumi-muki, joka oli muutaman käyttökerran jälkeen risahtanut rikki niin, että kahvia valui pois.
2. Me&I -tunika, jossa kaula-aukon ja hihan välinen mitta oli toisella puolella 3cm ja toisella puolella 4cm
3. Muumi-pussilakanasetti, joka oli ekan pesun jälkeen täysin kiero.

 Laitoin kaikista reklamaatiot menemään netin kautta illalla kymmenen tienoilla. Kaikista vastattiin seuraavana aamuna 8:30-9:30 välisenä aikana ja annettiin toimintaohjeet.

1. Arabialta annettiin ohjeeksi joko lähettää muki heille tai viedä se lähimpään tehtaanmyymälään. 2. Me&I pyysi täyttämään palautuslomakkeen ja lähettämään tunikan heille.
3. Finlayson pyysi lähettämään tuotteen heille vikakertomuksen kera.

 Miten reklamaatiot sitten etenivät.

1. Huomasin, että Riihimäellä on tehtaanmyymälä, joten kiikutin mukin sinne. Myyjä sanoi, että selkeä jännitevika ollut mukissa (miten tosta jänniteviasta tulee joku sähköjuttu mieleen) ja saan saman tien uuden tilalle. Ei olisi paremmin voinut mennä!!








 Kolmatta viikkoa kului, että en kuullut mitään kummastakaan jäljellä olevasta reklamaatiosta.

 3. Ensin tuli Finlaysonilta postipaketti postiin, josta kävin sen noutamassa. Olisin ehkä toivonut jotain pientä tietoa etukäteen siitä, että reklamaatio on ylipäänsä löytänyt tiensä perille. Paketissa oli uusi pussilakanasetti, joka oli pesty, jotta ei tullut yhtä kieroa hyvitystä. Pieni miinus oli, että ei saatu enää Rakkaus-muumi -settiä, joka oli alkuperäinen vaan nyt tuli Sydänmuumi-setti. MUTTA oikeasti superupeeta, että olivat pesseet tuon uuden setin ja saatiin tyynyliinakin tuota uutta kuosia, kun olin jättänyt sen rakkausmuumityynyliinan meille. Siinä kun ei ollut vikaa. Näiden lisäksi paketista paljastui vielä semmoinen kaunis fuksianpunainen kukkaro sekä henkilökohtaisesti tehty kirje, jossa pahoiteltiin tapahtunutta ja kerrottiin miksi saatiinkin eri kuosilla oleva setti takaisin, jne. Se oli myös henkilön nimellä allekirjoitettu, joka lisäsi hyvää fiilistä. Aivan nappisuoritus Finlaysonilta!


 2. Seuraavaksi tuli Me&I:lta sähköposti, että reklamaatio on otettu vastaan. Tämän jälkeen tulleissa sähköposteissa puhuttiin "tilauksesta", joka oli jokseenkin hämmentävää. Vastaanoton jälkeen reklamaatio oli kyllä hoidettu nopeasti, sillä sain postilta eilen tiedon, että paketti on noudettavissa Smartpostista. Tänään hain paketin. Yhtään mitään pahoittelua en paketissa enää nähnyt. Ainoa pahoittelu oli siinä ensimmäisessä sähköpostissa. En tiedä kertooko tämä reklamaatioiden määrästä vai mistä. Hämmentävää oli myös, että tämän reklamaatiohyvityksen kyljessä oli lasku, vaikka minulla oli jo koko tilaukseni lasku olemassa eikä siinä ole vielä eräpäivääkään ollut. Jos en olisi huomannut päällekkäisyyttä, olisin saattanut maksaa tuotteen tuplasti.


 Itse arvostan kovasti henkilökohtaista vivahdetta reklamaationkäsittelyssä. Tuli tosi hyvä mieli Arabian ja Finlaysonin vastauksista, kun oli tuommoinen henkilökohtainen ote.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Jos ei lasta ni ainakin pashaa

Näin pääsiäisenä tuli taas hirmu himo tehdä pashaa. Tuossa äsken tein sen valumaan tätä ohjetta käyttäen. Huomenna sitä voisi sitten nauttia!!

Tänään meillä syödään jälkkäriksi leipäjuustoa lakkojen ja vanilijakastikkeen kera. Tuo leipäjuusto laitetaan uuniin tuossa kastikkeessa.. se on törkeen hyvää!! Ja ehkä mämmiä myös syödään. Namnam :)

Ruuaksi ajattelin loihtia appelsiinibroileria ja risottoa.

Broilerit meinasin paistaa pannulla, heittää mukaan maustamatonta tuorejuustoa ja parin appelsiinin mehun. Pikkasen fondia ja pippuria. Katotaan tartteeko muuta vielä. Kovin simppeliä, mutta olen huomannut, että usein hyvä ruoka ei paljoa kikkailua vaadi :)

Ihanaa, kun tuolla ulkona paistaa aurinko!! On niin keväistä sielläkin!

torstai 28. maaliskuuta 2013

Vyöhyketerapiaa

Pidemmän aikaa olin pohtinut vyöhyketerapian kokeilemista ja bongatessani Hyvinkään fb-kirpparilta mainoksen eräästä alan opiskelijasta, joka tekee edullisesti, tartuin tuumasta toimeen.

Tietysti olin kuullut näitä tarinoita, että vyöhyketerapian jälkeen synnytys alkaa tyyliin samantien... No tämä hoitaja kyllä palautti minut sitten maanpinnalle. Vyöhyketerapialla voidaan elimistö laittaa toimimaan kuten sen pitäisi. Jos synnytys alkaa hoidon jälkeen, on syynä yleensä se, että se synnytys on ollut "lukossa" ja terapia on sen lukon sitten avannut. No ei ollut minulla synnytys lukkojen taa jäänyt :D

Saa nähdä miten erilailla tämä synnytys joskus käynnistyy ja miten eritavalla synnytys sitten etenee. Sen verran tuo vyöhyketerapeutti sanoi, että mahdollisesti voi noilla hoidoilla vaikuttaa hormonitasoihin. Mulla Eepun kohdalla piti vauhdittaa synnytystä oksitosiinilla, niin jospa tästä tulevasta ei nyt tarvitsisi.

Oli kyllä ihan superrentouttavaa ja sai aineenvaihdunnan kohisten liikkeelle. Hengitin nenän kautta koko hoidon ja sen jälkeen oli suu kuiva, kauhee vessahätä ja kotimatkalla iski päänsärky. Särky hävisi, kun joi kunnolla. Suosittelen lämpimästi :)

Numeroleikkiä

Koska lapsen syntymäpäivästä ei ole mitään tietoa, on hauska vähän tehdä ajatusleikkiä ja pelata numeroilla.

Esikoinen syntyi viikolla 40+2, joka on tässä raskaudessa tänään. Ei ole fiiliksiä, että tämä ois samalla päivällä tulossa...

Itse synnyin 4 päivää yli lasketunajan. Esikoinen syntyi 2 päivää yli eli siis puolet vähemmän oli päiviä yli kuin omalla kohdallani. Jos lasketaan samanlainen kaava, että tämä kakkonen syntyisi samanlaisella suhdeluvulla kuin pikkusiskoni äidilleni aikanaan, niin pikkusiskoni syntyi 8 päivää yli lasketun ajan eli tämä lapsi syntyisi itselleni puolet pienemmällä ylittymällä. Tämä olisi siis 4 päivää eli viikolla 40+4. Tämä olisi lauantaina.

Tämä viikko on viikko 13, samoin kuin vuosi on 13. Sunnuntaina olisi päivä 31.3. Joten se voisi olla aika hauska päivä syntyä. 31.3.13 viikolla 13. Toisaalta maanantaina olisi 1.4.13 ja viikko 14. Mutta mä olen niin asennoitunut maalisvauvaan ;) Tuo 31. päivä sopisi sitä paitsi siinäkin mielessä, että itse olen syntynyt 11.pvä, Eepu 21.pvä niin sehän olisi enempi sääntö kuin poikkeus, että tämä pieni tulisi 31. pvä ;)

Eepun syntymää lähinnä ollut täysikuu, oli 18.pvä, kun hän syntyi 21.pvä.
Tämän tyypin lähin täysikuu oli eilen 27. pvä eli jos syntymä koittaisi yhtä usean päivän erolla täysikuuhun, tämä pieni syntyisi 30.pvä lauantaina.

Toisaalta huomenna olisi pitkäperjantai, joten tulisikohan siitä oma henkilökohtainen via dolorosani?

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Epätietoisuuden huumaa

Sitä voisi tehdä postauksen siitä miten ärsyttävältä tuntuu, kun laskettuaika on ylitetty. Mutta kun oikeesti minua ei tällä hetkellä edes ärsytä. Mua ei satu mihinkään eikä pahemmin ahdista mikään. Välillä tulee hurjia närästyspuuskia, että ilmeisesti toi kaveri tuolla kasvattaa itelleen hurjaa liehulettiä... sitähän sanotaan, että äidin närästys tietää lapsen hiusten kasvua. Ja sitten iltaa kohden alkaa koskea noihin liitoksiin ja yöllä on jumissa. Mutta noin kaikenkaikkiaan olo on tosi hyvä, pirteä ja energinen.

 Oikeastaan minua kiehtoo tieto siitä, että elän tällä hetkellä täysin epätietoisuuden vallassa. Ei mitään hajua koska alkaa tapahtua ja millä intensiteetillä. Vietänkö kaksi päivää taas tarkkailuhuoneessa, kun huomataan vesien tihkuvan vai alkaako heti hurja supistusrytinä ja vauva syntyy muutamassa tunnissa säännöllisten supistusten alkamisesta. Kutkuttavaa, kun ei tiedä.

 Tosin tuon meillä päivystävän mummun puolesta tietysti toivoisi, että sitä tietäisi vähän tarkemmin. Voisi hänkin tehdä omia suunnitelmia ja voisi halutessaan olla kotonaankin. Toisaalta ei ole kyllä yhtään harmittanut, että hän täällä minun apunani on. Ei oikein tällä hetkellä tuo Eepun kanssa ulkoilu onnistu niin jouhevasti kuin haluaisi. En oikein jaksa vetää pulkassa ja muutenkin kumartelu tämän mahan kanssa ei ole maailman helpoin homma ;D Propsit mummulle, että jaksaa täällä heilua ja kestää sekä hormonimyrskyistä tytärtä että uhmaikäistä lapsenlasta.

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Nelkytnolla - hyvä olla

Niin se päivä koitti - laskettuaika. Tänään. Tuntemuksia synnytyksestä - Nada! Vau.fi -foorumin mukaan on tällanen meininki: "Onnea! Synnytys on ohi, ja sinulla on maailman paras palkinto – pieni lapsi. Eikä mikä tahansa lapsi, vaan juuri se maailman kaunein ja täydellisin pienokainen. Monet tuoreet äidit kokevat äidinvaistojen vyöryn heti vauvan saatuaan, toisilla tunteet heräävät vasta hieman myöhemmin. Sekin on aivan normaalia. Tutustukaa toisiinne kaikessa rauhassa!" MIHIN SAA REKLAMOIDA!?!??!?!?!!?

Kävin neuvolassa ja näin lasketunpäivän kunniaksi heitän peliin kaikki luvut painoa myöden... Enjoy my darlings!
 rv= raskausviikko
pm=painomuutos/viikko
rr= verenpaine
Hb= hemoglobiini (ei oteta joka kerta)
U-prot= proteiini virtsassa (pitäisi olla negatiivinen tulos)
U-gluk.= sokeri virtsassa (pitäisi olla negatiivinen tulos)
Sf= Kohdunpohjan korkeus
 30.8. rv10+6, paino 64,4, rr105/58, U-prot -, U-gluk -, Hb152
12.10. rv 16+3, paino 64,6, pm 33g, rr115/68, U-prot -, U-gluk -
22.11. rv 22+2, paino 68,2, pm 615g, rr98/69, U-prot -, U-gluk -
21.12. rv 26+3, paino 73,1, pm 1183g, rr115/66, U-prot +, U-gluk -, Hb 121, Sf22
7.1. rv 28+6, paino 74,6, pm 618g, rr107/62, U-prot +, U-gluk -, Hb 120, Sf22
21.1. rv 30+6 kasvukontrolli sairaalassa, painoarvio sikiölle 1,3kg, vauva kääntynyt pää alaspäin
25.1. rv 31+3 paino 76,4, pm 700g, rr116/75, U-prot -, U-gluk -, Sf26
5.2. rv 33+0, kasvukontrolli sairaalassa, paino 76,6, pm 200g, rr120/73, U-prot -, U-gluk -, painoarvio sikiölle 1864g
19.2. rv 35+0, paino 77,8, pm 390g, rr117/75, U-prot -, U-gluk -, Hb128, Sf28
26.2. rv 36+0 kasvukontrolli sairaalassa, sikiön painoarvio 2333g
5.3. rv 37+0, paino 77,7, pm -0,05g, rr107/70, U-prot +, U-gluk -, Sf31
6.3. Protskun tsekkaus U-prot -, U-gluk -
12.3. rv 38+0, paino 79,6, pm 1900g, rr130/71, U-prot-, U-gluk-, Sf30
19.3. rv39+0, paino 79,6, pm 0, rr117/71, U-prot-, U-gluk-, Hb123, Sf30
26.3. rv40+0, paino 79,6, pm 0, rr119/74, U-prot-, U-gluk-, Sf31

 Katsotaan pääsenkö käymään vielä ensi viikolla neuvolatädin pakeilla vai pääsisikö hän jo vihdoin kotikäynnille, josta on kysellyt jo parilla kerralla :) Toivon tuota viimeistä :)

 Tässä raskaudessa kävin edellisen raskauden tapaan kahdesti sokerirasitustestissä seuraavin luvuin: 11.9. Paasto: 4,9, 1h 9,1, 2h 5,1
18.12. Paasto: 5,0, 1h 7,9, 2h 4,8

Nappasin seuraavan tiedon Terveyskirjaston sivulta: Jos plasman paastoverensokeri on 5,3, 1 tunnin arvo 10,0 tai 2 tunnin arvo 8,6 mmol/l tai enemmän epäillään raskausdiabetesta ja äiti lähetetään lisätutkimuksiin.

Kaikki aina kammoksuvat tuota rasitustestiä ja tekevät siitä järjettömän numeron, mutta itselleni ei tehnyt tiukkaa juoda sitä sokerilientä. Eniten ärsytti se, että piti istua paikoillaan pari tuntia ja esikoiselle piti etsiä hoitaja tuoksi ajaksi. Joissain paikoissa juomana on laimean kokiksen tai vadelman makuista litkua, mutta ainakin täällä säästetään ja juomana on vain vettä, johon on liuotettu kauheasti sokeria.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Keväistä menoa

Mun äiti on ollut täällä perjantaista asti päivystämässä, josko synnytys alkaisi. No ei ole kyllä pienintä vihiäkään alkamisesta. Tossa torstaina tais olla yöllä pari kipeämpää supparia, mutta siihenpä jäi. Tai sit mä näin niistäkin unta ja vaan jännitin vatsalihaksia... eipä ois ihme.

Perjantaina käytiin Miekkosen kanssa oikein treffeillä. Käytiin syömässä yhdessä uudehkossa ravintolassa ja sen jälkeen pyörittiin kauppakeskuksessa. Oli ihan rentouttavaa kierrellä ilman kiirettä tai aikataulua ja varsinkin syödä rauhassa kahden kesken.


Eilen ja tänään olen käynyt kävelyllä tuolla kauniissa aurinkoisessa säässä. Pisamia on tullut kilokaupalla ja varmasti d-vitamiinivarannot on karttuneet. Kotiakin on tullut päivitettyä keväisempiin väreihin. Kävin ostamassa keväisen vihreät tyynyt sohvalle ja sitten pääsiäisen innoittamana olen muuten koristellut kotia. Miekkonenkin on ahkeroinut, sillä meidän kaikkien makkareissa on nyt katto- ja lattialistat paikoillaan ja joka huoneessa kattolistat.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Uneliasta alitajunnan virtaa

Aamulla herättiin vähän ennen puolta seiskaa, mutta sepäs ei haitannut yhtään, kun Eepu oli nukkunut KOKO YÖN heräämättä kertaakaan! Voi vinde! Ei edes parahtanut! Pientä luksusta arkeen :) (toissayö muuten meni ranttaliksi, kuten povasinkin)

Yöllä näin unta, että olin lähtenyt yksinään lomailemaan ja jättänyt Eepun isin kanssa kotiin. Tarkoitus oli olla puolitoista viikkoa matkalla. Aluksi mulla oli joku kaveri matkassa, mutta hän lähti muutaman päivän jälkeen jonnekin ja jäin siis itsekseen. Sitten soittelin Miekkoselle itkien, että tulen kyllä kotiin jo sunnuntaina, kun taas mun piti lähteä matkalle Eepun päiväuniaikaan ja kohta se lapsi luulee, että nukkuessa äiti vaan välillä katoaa... Havahduin tähän ja hyvä etten itkua tihrustanut. Voi sitä helpotusta, kun tajusin, että koko homma oli unta :D

Ilmeisesti nuo nukahtamisvaikeudet on saanut mun alitajunnankin miettimään mitä erikoisempia syitä. On kyllä totta, että mä en mielelläni lähde päikkäriaikaan pois, vaan mielummin ennen tai jälkeen. Juurikin siksi, ettei lapsi sitten yhdistä sitä "katoamista" mitenkään päikkäreihin. Mutta siis hassua, että tulee noin omiin uniinkin tämä :)

Tunnin päästä lähdetään yhdelle kaverille leikkitreffeille ja sitten iltapäivällä toisen kaverin luo. Äksönpäksönpäivä tiedossa! Huomenna sitten olisi tarkoitus käydä hakemassa oksia pääsiäisoksia varten. Eilen tuli ostettua jo koristeet.

Aurinkokin paistaa. Pakko olla hyvä päivä!

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Ärsytyksen aiheita...

Ketsuppi

Tykkään tehdä ruokaa ja käyttää mausteita. Näen vaivaa, jotta saan hyvänmakuista ruokaa aikaiseksi. Asia, joka saa minut näkemään punaista, on se, jos joku laittaa ruokiini ketsuppia. Siis tarkoitan nyt ihan mitä tahansa ruokaa. Ja maistamatta tarvitseeko kyseinen ruoka edes ketsuppia. Kermapohjainen jauhelihakastike EI tarvitse ketsuppia, vaikka siinä sitä jauhelihaa sattuukin olemaan. Jos haluaisin sen maistuvan tomaatilta tai etikalta, olisin niitä itse siihen lisännyt. Makaronilaatikkoon ketsuppi sopii ja grillimakkaran kanssa. En ymmärrä miksi ketsuppia pitää tunkea joka ruokaan. Onko se kivaa, että kaikki maistuu samalta. Toki itse välillä lisään ruokiin suolaa, mutta se nyt vaan korostaa niitä mausteita eikä peitä mitään. Ärsyttää sikana, että näkee vaivaa ruuan eteen ja sitten sinne heitetään jotain mikä peittää kaikki maut alleen. Jostain syystä sinappi ei aiheuta täysin samaa, vaikka välillä mietinkin miksi mun tekemään uunimakkaraan, johon siis kuuluu juustokastike, lisätään vielä sinappia. Ehkä se on se, että jotkut eivät voi syödä makkaraa ilman sinappia. Tosin tänään ärsytti kyllä, kun olin tehnyt hernekeittoa ja tuo rakas Miekkoseni vaan töräytti lautaselleen sinappia maistamatta edes keittoa sellaisenaan. Siinä siis oli sitä sinappia jo mausteena... Mutta toi ketsuppi. Ai että syö naista!

Fb-kirpputorien hintakommentoijat ja "moitteettoman kuntoisia" myyvät

"Kauheen kallis", "Ite maksoin siinä ja tossa Halpamarketissa samasta vitosen vähemmän", ärsyttää jo ihan myyjien puolesta, kun pitää joidenkin äpistä mitä ihmeellisimmistä asioista. Joku myy käyttämättömäksi jäänyttä lasten pukua liki uuden alennusmyyntihinnalla, niin onko se rikos? Keneltä se on pois, jos joku sen kuitenkin sillä hinnalla mielellään ostaa? Saako nämä kommentoijat jotain tyydytystä siitä, että ovat epävirallisia palstapoliiseja...

Toinen ärsyttävä asia noilla fb-kirpuilla on lumpun/skeidan myyjät. Miten kukaan voi sanoa vaatteen olevan hyvässä kunnossa, jos siinä on pesuNYPPYÄ, ei siis hahtuvaa, vaan kunnon nukkanyppyä, värit on haalistuneet ja pahimmassa tapauksessa siinä on tahroja tai reikiä. Tästä syystä itse teen ostoksia vain paikkakuntani kirpulla, jotta voin tsekata tavaran etukäteen ennen ostamista. Pari kertaa tosin olen kiireessä hakenut vaan vaatteen ja katsonut pussiin kotona... eipä vastannut kuvan tuotetta, kun kuva oli otettu salamalla ja kaikki värit oli kirkkaammat. Onneksi kuitenkin muuten kunnossa, joten ei jäänyt harmittamaan. Ärsyttää myös, jos on kysymällä kysynyt, että onko tavara hyvässä kunnossa, kaikinpuolin moitteeton, jne. ja saa myöntävän vastauksen. Sitten kun menee ostamaan, myyjä alkaakin kertomaan vioista. Näin kävi esimerkiksi ostaessani kakkosturvaistuinta autoon. Piti olla hyvässä kunnossa ja täysin ehjä, jne. No mennessämme paikalle toiselle paikkakunnalle olikin yksi vyönohjain haljennut ja kankaat nuhjuiset. Vyönohjaimen halkeaminen ei kuulemma ole ongelma, jos pitää penkkiä tietyllä puolella autoa. No olisko vaikka kannattanut mainita jo ennakkotietoja kysellessäni. Kyllä ärsytti!


tiistai 19. maaliskuuta 2013

39+0

Neuvolassa taas piipahdettu...

Ei mitään spesiaalia, paino pysynyt samassa kuin viime viikolla. Tosin onko tuo ihme, kun viime viikolla se vaaka näytti sen +2kg/viikko!! Sf-mitta oli sama kuin viimeksi. Kuulemma enteilee et ulos ois tulossa... Nou shit, kun ollaan kuitenkin jo aika loppuvaiheessa tätä raskautta. Paineet olivat pudonneet normaaleiksi eli ne oli tällä kertaa 107/71. Sykkeet oli vauvalla hyvät 144-145...

Eka kysymys oli terkalla, että koska pääsee kotikäynnille. Totesin, että toivottavasti pian :D Ensi viikolla on tosiaan jo laskettuaika. Aika huisia. Loppusuoralla ollaan!

Päänhajotuspäivä!

Taas tänään oli pieni päänhajotuspäivä... Siis kun lapsonen ei taaskaan nukkunut päikkäreitä. Mitä hän teki silloin, kun piti nukutella? No hän repi sängystään kaikki petivaatteet lattialle, tyhjensi pehmolelukorin lattialle, sekotti mukaan vähän legoja, puki yökkärin päivävaatteidensa päälle... Tosta viimisestä olin jopa oikeasti ihan ylpeä, kun ei ollut aiemmin saanut puettua paitaa päälle. Pukemisen jälkeen hänelle tosin tuli itku, kun ei Minniä näkynykään siinä edessä. Paita oli väärinpäin. Äiti auttoi. Mutta ei tullut uni, vaikka oli yökkäri päällä. Tuli sitten ärähdettyä oikein huolella. Oikein oli aikuinen fiilis...Ja sitten piti tietysti pyytää anteeksi, kun käyttäytyi hölmösti. Mutta jos kerran ei nukuta, niin millä sä oikein pakotat ja miksi ylipäänsä pitäisi pakottaa. Siispä meillä ei nukuttu päikkäreitä. Illalla onneksi neitokainen nukahti 10 minuutissa unille. Päätin, että jos lasta ei päivällä nukuta, niin sitten ei. Mielummin otan hyvin sujuvan iltanukahtamisen ja ehjemmät yöunet. Tosin nyt, kun näin kirjoitan, ensi yö menee varmaan ihan ranttaliksi. Viime yö sujui hyvin. Lapsonen nukkui koko yön. Pari kertaa taisi havahtua huutelemaan jotain tai sitten näki äänekästä unta.

Käytiin sitten pulkkailemassa, kunhan olin ensin tehnyt hernekeiton, joka piti tehdä sillä aikaa, kun mukelo nukkuu. Eepu tykkäsi hurjasti, kun tein semmosia äkkikäännöksiä pulkalla. Huusi vain, että pitäisi kovempaa mennä. Harmi, ettei tää ankka oikein kovaa pääse vaappumaan ;D

Illalla menin käymään semmosessa äitien illassa tuolla avoimen päiväkodin tiloissa. Oli kiva päästä höpisemään muiden mamojen kanssa. Kokeilin siellä semmosta käsihoitoa ja tuli huuletkin kuorittua ja rasvattua. Siellä olisi ollut edullisesti intialaista päähierontaa. Harmitti, kun ne ajat ehti mennä sen alkuillan osalta ja olin sopinut kotona, että tulen tiettyyn aikaan, jotta Miekkonen pääsee lenkille. Ajatellaan positiivisesti, ainakin säästyi rahaa. Tosin sen summan sitten taisin juuri äsken käyttää fb-kirppariostokseen, kun varasin yhdet kivanoloiset kengät :) Ne on uudet ja vaan kympin! Jeejee :) Kotiäidin iloja ;)

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Puuhailua ja uneton yö

Eilen päivällä olin askartelemassa koiraseuramme palkintotalkoissa. Tuli oikein hienoja köysileluja solmittua. Oli kivan aivotonta toimintaa :D


Eilinen ilta sujui sitten pihalla puuhommia tehden. Tai lähinnä minä laitoin puita kottareihin ja vein varastoon, mies hoiti halkojen tekemisen. Oli mukava puuhata perheen kesken ja pääsi tyttökin ihan oikeasti auttamaan ja kantamaan kortensa kekoon ;)

Mutta sitten viime yö. Voi jumaleissön! Toi mun neitokauno heräsi kahdesti eikä suostunut nukahtamaan takasin. "Ei nukkuu" oli vaan vastaus, kun sanoin, että pitää mennä omaan sänkyyn. Tietysti sanomatta selvää, että mä itse olin juuri eilen illalla sitten kukkunut puoleen yöhön. Just olin nukahtanut, kun neiti heräs 00:45. Kolme varttia siinä sitten etsittiin unta. Lopulta toinen nukahti, kun oli pyytänyt äitiä laulamaan "Tilhiä" ja äitihän siinä tietysti heltyi, kun toinen tippalinssissä pyysi. Ääni päässä toitotti, että kohta ei muuten nukahdetakaan kuin Tilhin tahdissa. Tilhihän on tietenkin klassikkolastenlaulu Pikku Inkerin laulu. Seuraava herätys sai perheen iskänkin heräämään ja onneksi hän meni sitten Erikaa nukuttamaan. Isi saa nopeammin toisen rauhottumaan niin, että pääsee itse poistumaan huoneesta. Mun perään jostain syystä pitää aina (joskus) itkeä ja testata josko se äiti tulis takaisin...

Arvatkaa monelta aamulla heräsin. No kuudelta, kun neiti tuli sängyn viereen. Otin viereen, kun en tiennyt monelta Miekkosen kello soi eli olisinko ollut taistelemassa tytön huoneessa unen puolesta juuri, kun hän olisi tullut aamutoimille. Nukuttiin sitten tunti ja herättiin - hiphei seiskalta! 

Arvatkaa nukkuiko neiti päikkäreitä? No EI! Just ku mun piti käydä myös unille, kun oikeesti vähän hajotti tuo viime yö. Huomenna neuvola ja varmaan taas verenpaineet pilvissä, kun unet vähillä... Onneksi kerkisin aamusesta tehdä päivän ruuan ja "pakollinen ulkoilu"kin tuli suoritettua, kun kävimme lähikaupassa maito-ostoksilla.

Tullessamme kaupasta näimme oravan syömiä käpyjä ja piti sitten vertailla miten erilaiselta se oravan syömä käpy näyttääkään verrattuna ehjään käpyyn :)



sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Eniten ketuttaa kaikki

Tänään on semmonen "eniten ketuttaa kaikki" -päivä.

Maha on tiellä.
Liitoskivut vaivaa.
Esikko ei nukahda päikkäreille.
Lapsi kasteli ties kuinka monet housut päikkärille käydessään, vaikka oli juuri käynyt potalla onnistuneesti. Joi vissii liikaa ruokailulla. Sitte viimisen kerran mulla jo palo pinna. Vaikkei pitäis. Tyhmä äiti. Ei sitä noin ainakaan kannusteta. Hienosti ne housut oli kuitenki pysyny kuivana koko päivän noihin päikkyihin asti... Taitava lapsi.
Väsyttää.
Haluisin lähteä jonnekin itekseen kauppoja kiertämään tai vaikka kahville, mutta ei just tällä hetkellä onnistu. Mies remontoi ja lasta mä en mukaani tällä kertaa haluaisi, liian monta liikkuvaa osaa, kun haluisin vaan zombina mennä eteenpäin ja lukea ehkä jotain roskalehteä hetken aikaa jossain kahvilassa.
Lenkille ois kiva mennä ku aurinkokin paistaa, mutta se tietäis vaan pahempia kipuja. It sucks big time!

Positiivista oli, että mies heräsi yöllä lapsen kanssa ja mulla oli korvatulpat. Nukuin kuin tukki! Aamulla herättiin kaikki klo 07:00. Ja kohta mä lähden askartelemaan koiraleluja meidän seuralle kisapalkinnoiksi. Ainakin pääsee hetkeksi kotoa pois...


lauantai 16. maaliskuuta 2013

Oraville pähkinöitä ja vauvalle jätskiä

Käytiin eilen mukelon kanssa illalla metsässä viemässä pähkinöitä oraville :) Ei siellä tietysti näkynyt yhden yhtä eläintä, mutta ajatuksella leikittely meni täydestä tytölle. Meillä oli siis parhaat päivänsä nähnyt pähkinäpussi enkä halunnut niitä roskiin heittää tai pihalle kaataa. Tulisi pian jotain hiiriä tai muita... samalla reissulla käytiin tuossa lähikaupassa. Iso juttu pikkulikalle, kun saa itse hakea kärrit ja työntää niitä. Ihan näppärästi se niiden kanssa kulkee ja osaa palauttaakin hienosti omalle paikalle ostosreissun päätteeksi.

Kotiintultua piti vielä rakennella legolinnaa, kun tyttö niin napakasti mulle ilmoitti, että "Ninna kikki".. Linna oli siis rikki, ts. paloina isossa legolaatikossa... ei auttanut muuta kuin rakentaa. Aikaisemmin en ollut kuullutkaan, että tyttö sanoisi linna... Joka päivä tulee uusia sanoja :)



Illalla minua vähän huolestutti, kun vauva mahassa ei oikein tuntunut liikkuvan. Söin sitten jätskiä, mikä yleensä aiheuttaa isot bileet. No ei tällä kertaa. Saunan jälkeen otin sitten toista jäätelölaatua ja vartin päästä alkoi tutut bileet. Ilmeisesti vauvakaan ei tykkää Ingmannin Bravo suklaaminttujätskistä. Se on meistä vanhemmistakin ihan mitäänsanomattoman makuista. Bileet alkoi, kun tuli syötyä Kaneli-Omena -jätskiä :) Ei siis tarvinut lähteä täpötäydelle synnärille makoilemaan käyrille. Kuulin eilen, että Hyvinkään synnäri on tarkkailuhuoneita myöden täysi. Saisi tämä kaveri sitten pysyä mahassa vielä hetkisen aikaa.

Jotain viikko sitten kylvettiin rairuoho tyttösen kanssa ja se on jo ihan hyvällä mitalla. Minä kun en tiedä siitä synnytyspäivästä, niin piti ottaa varmanpäälle, että varmasti on pääsiäisenä ruoho pöydällä :) Ilmeisesti Eepu on tekemässä jonkinlaista ruohopurkkia kerhossakin. Kiva saada ekaa kertaa lapsen tekemä ruoho pöydälle :)



perjantai 15. maaliskuuta 2013

Haastattelua ja odotusta

Kävin siellä haastattelussa keskiviikkona. En oikein tiedä miten se meni. Vastasin mielestäni kysymyksiin ihan okei, mutten kuitenkaan sillä tavalla kekseliäästi ja omaperäisesti, että erottuisin massasta. Viimeinen kysymys oli "Helpota valintaa ja kerro miksi juuri sinun pitäisi päästä opiskelemaan"... No mitä mä sanoin... "No tätä on vähän vaikea pukea sanoiksi, mutta mulla on vaan semmonen fiilis, että tätä mä haluan ja aihe kiinnostaa tosi paljon"... jepjep. No 5.4. se sit selviää, että kuin tän naisen käy. Sain mä ehkä pari lisäpistettä, kun kerroin, että oon jo avoimen puolella aloittanut yhden tutkintoon kuuluvan kurssin. Pitäisi varmaan taas siihenkin paneutua, kun ei ole enää pääsykokeisiin lukemista päikkäriaikaan.

Tänään päikkäriaika sujui niin, että tallensin puhelimeni ryhmää, johon tuli kaikki ne numerot, joihin meinasin ilmoittaa juniorin syntymästä... Numeroita tuli 67, eikä siinä ole edes mieheni puolen kummeja tai serkkuja. Omat serkut siinä on paria lukuunottamatta. Mulla ei ole heidän numeroitaan. Sitten kaikki sedät, tädit, iskät, äidit, kummit, mummit, kaverit ja varsin mun mammakaverit, joita on melko joukko...
Meinasin, että teen vielä ihan läheisimmille eli lapsen isovanhemmille, tädeille ja sedille oman listan, joille sitten mahdollisesti lähtee kuvaviesti. Mä en esikoisen synnytykseen ollut listaa tehnyt ja väsyneenä kun yritin lähettää viestiä, onnistuin numeroita valitessa koko ajan poistamaan ne valitut numerot. PIKKASEN turhautti...

Nyt mä sit vaan odotan, että koska synnytys alkaisi. Ei oo pahemmin mitään merkkejä kyllä siihen suuntaan...

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Neuvolakuulumisia 38+0

Tänään oli neuvola ja viikkoja kasassa 38+0.

Sf-mitta oli laskenut eli vauva oli kuitenkin päässyt vielä alemmas hilaamaan itseään. Nyt ei kuulemma enää alemmaksi voi mennä... No, katsotaan. Mä tietysti huolestuneena kyselin terkalta, että mistä toi sf-mitan pieneneminen johtuu. Muistissa oli vielä elävästi kuinka jouduin sairaalaan seurantaan, kun siinä puolen välin paikkeilla se sf-mitta jumitti kaksi viikkoa samassa lukemassa. Terkka naurahtaen mulle totesi, että se on kato vähän niinku et alas ja ulos...

Tuosta johtuen pääsinkin sitten treffaamaan lääkäriä, joka tsekkasi ettei se vauva nyt heti ole tulossa. Vielä oli ainakin kohdunsuun tilanne rauhallinen ja lupa huomiselle kouluhaastattelulle tuli. Tiedossa on hirveesti autossa istumista. Onneksi mun äiti tulee kuskiksi, niin mä voin ähistä apukuskin paikalla ja vaihdella asentoa...

Painoa oli tullut pari kiloa viikossa, mutta eipä tuo ole epänormaalia, kun nuo mahantoiminnot hidastuvat aika paljon, ku vauveli painaa tuolla. Eilen vedin niin ison satsin pastaa ja pannaria, että ei mikään ihme, että tollasia lukemia näytti vaaka :D

Tänään äitin luokse ja huomenna Lappeenrantaan haastatteluun. Sitten voisikin jo synnyttää... ei ole enää mitään kalenterissa ;)

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Hevosen makua arkeen

Aamu alkoi tänään jo puoli seitsemältä. Olisin arvostanut unia ainakin tunnin pidempään. Mutta tulipa herättyä. Aamupuuron ja -piirrettyjen jälkeen lähdettiin tyttösen kanssa avoimeen päiväkotiin. Siellä oli sellainen lorutuokio ja hyvin tuo pieni jaksoi kuunnella lorut alusta loppuun. Loruleikkeihin hän ei lähtenyt mukaan. Se on tyypillistä hänelle. Luultavasti seuraavalla kerralla hän jo lähtisi. Hänellä on tapana seurata hetken aikaa muiden tekemisiä ennen kuin itse alkaa toimia vastaavalla tavalla.

Tänään lapset saivat maalata. Meidän pikkupicasso teki näin hienoa taidetta:



Tein eilen jauhelihakastiketta hevosenlihasta. Täällä oli paikallisessa lähikaupassa hepan paistijauhelihaa 400g paketti vain 1,99€. Hyvältä tuo maistui. Aina nautamainen se maku, tai semmonen hyvin punainen liha... oisko sitten riistamainen oikea sana. En tiedä. Maistui se kuitenkin kaikille. Voisin ostaa hyvin toistekin. Tuon hevosenlihakohun jälkeen kauppamme otti näitä erilaisia hevosenlihatuotteita myyntiin. Jauhelihan lisäksi on ainakin ulkofilettä, kulma- ja palapaistia sekä makkaraa.

Ylihuomenna olisi haastattelu. Mennään jo huomenna mun äidin luokse puoleen väliin kokonaismatkaa. Toivottavasti pääsen haastatteluun saakka. Hyvin kyllä juilii mahaa ja paikkoja noin muutenkin, ei kylläkään supistele. Mielenkiinnolla odotan miten tuo automatka tulee sujumaan.  Lueskelin blogista mitä olin kirjoittanut Eepua odottaessa ja sieltä huomasin, että sillä viikolla kun E syntyi, olin kirjoittanut, että mahaa oli juilinut, ei pahemmin muuta. Saas nähdä syntyiskö tää jo viikon sisällä. Hiukan kyllä epäilen :D Varmaan ihan keljuillakseen pysyy sinne 42+0 asti ja menee käynnistykseen :D

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Bloglovin'

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Tekemistä, jolla ajatukset pois odottelusta

Koska odottajan aika on tunnetusti pitkä, mietiskelin itselleni listaa asioista, joita voisi aikansa kuluksi tehdä. Osa on semmosia, joita on pitänyt tehdä pitkään (lähinnä siivoukseen liittyvää) ja osa sitten päähän pohdinnan aikana tulleita. Viivailen tästä sitten yli niitä, joita olen jaksanut tehdä...


- putsaa uuni takaa ja sivuilta (oli muuten aikakin, putsasin myös hellan nappulat, ne sai irti. Uus juttu mulle. Helpotti kummasti puhdistusta ;D)
'
- putsaa uuni sisältä
- putsaa liesituulettimen suodatin (todellakin oli ehkä viiminen hetki tehdä, pitäis varmaan hankkia uusi suodatinkin...)
- värjää kulahtaneen mustat vaatteet mustiksi
- käy läpi keittiön kuiva-ainekaapit, heitä pois vanhentuneet
- keksi kohta vanhentuville kuiva-aineille käyttöä. Googlaa uusia reseptejä. (osittain aloitettu, ruisjauhot oli vanhentumassa, niin tein uunissa ruispuuroa rusinoilla :))
- pyyhi astiakaapin hyllyt, mieti josko jollekin astialle ei ole käyttöä ja myy tarvittaessa.
- osta silitystarranauhaa ja lyhennä verhot sopivaan mittaan.
- siivoa sauna
- tee ruokaa pakastimeen (Tein kinkkukiusausta ja makaronilaatikkoa, molempia kolme keskikokoista vuokallista)
- leivo pullaa pakastimeen rotinavieraita varten

- kysy tarjous uusista ikkunan sisälle tulevista sälekaihtimista (meidän nykysistä 80% on jollain tapaa rikki)
- luuttua koko talon lattiat
- siivoa vaatekaappi
- heitä kirppiskamat, jotka ei ole menneet kaupaksi, kierrätykseen

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Raskasta raskautta

Nyt alkaa olla jo tosi raskaanaoleva olo.

- Maha on monesti "tiellä"
- Öisin kääntyminen on projekti
- Menkkamaisia jomotuksia alavatsalla
- Juilimista selässä
- Liitoskipuja, jos kävelee yhtään pidempään
- Siirtyminen keittiönpöydän äärestä sohvalla (3m) aiheuttaa hengästymisen

Eniten ehkä harmittaa, kun esikoista ei voi sylitellä yhtä vapaasti kuin ennen mahaa. Toki maha mahaa vasten halaus onnistuu, mutta noin muuten joutuu enempi pitää kainalossa kuin sylissä. Yritin tänään lukea kirjaa niin, että Esikko oli sylissä ja kirja hänen sylissään (kun hän haluaa sitä pitää). No en nähnyt kirjasta mitään, kun oli niin "kaukana".

Tänään on ekaa kertaa ollut sellasia fiiliksiä, että synnytys voisi olla "lähiaikoina" eli siis parin viikon sisällä ennen laskettua aikaa. Sattuipa tuolla maalismammojen fb-ryhmässä yksi mama olemaan innokas katsomaan tarotkorteilla ja antoi kaikille innokkaille mamoille veikkauksensa synnytyksistä. Minun kohdallani ei tullut yhtään tosi vahvaa päivää, mutta neljä päivää nousi yli muiden, 10., 18., 22., ja 28.3. Saas nähdä osuuko ennustus kohdilleen ;) Huominen tuskin toteutuu, mutta ehkäpä tuo 18. pvä sitten. Mies on veikannut 17.3., niin menisi aika lähelle sitä ;D

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Velvoitteeton viikonloppu takanapäin

Viime viikonloppu oli ainutkertainen kahden vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna. Olin ensimmäistä kertaa (eh, säälittävää) yksin kotona kokonaisen viikonlopun. Toki olin ollut lapseni kanssa kahden viikonloppuja kotona ja sitten muualla tietysti myös, mutta aina, poikkeuksetta, lapsi oli siellä missä minäkin. Ja ei, minusta ei ole ikävää olla lapseni kanssa, mutta nautin omasta seurastani myös.

Havahduin tuossa vuoden alussa, että kohta meillä on taas pieni ihminen talossa, joka vaatii täyden huomioni lähestulkoon koko ajan. Tämä siksi, että pyrin imettämään myös häntä vuoden verran, kuten esikoista. Toivon, että tulokas oppii syömään pullostakin, jotta voin välillä jättää häntä hoitoon ja käydä itse vaikka yksikseni jossain. Onneksi Miekkonen ymmärsi toiveeni ja saimme haaveeni omasta viikonlopusta yksin kotona toteutettua.

Mitä sitten tein? Lepäsin? Söin hyvin? Latasin akkuja? No jaa :D

Raivasin vauvan huonetta, joka oli toiminut varastona ja laittelin muutenkin paikkoja kuntoon. Kävin Ikeassa hakemassa uuden tietokonepöydän ja kasailin sitä sitten iltasella lauantaina. Sen jälkeen taas järjestelin lastenvaatteita ja muita meidän tavaroita uusille paremmille paikoille, yrittäen organisoida kaiken niin, että arjen pyöritys on sitten mahdollisimman helppoa.

Molempina iltoina valvoin puoli kahteen ja molempina aamuina heräsin puoli yhdeksältä. Ei vaan nukuttanut. Ja mä kun niin yritin, että oisin voinut sanoa nukkuneeni edes kymppiin :D

Multa kysyttiin, että koska mun akunlatausaika alkaa (päivittelin siis ahkeruusstatuksia facebookkiin muiden iloksi) ja jouduin toteamaan, että periaatteessa toi mun puuhailuaika oli samalla myös sitä latautumista. Sain kerrankin tehdä asioita kerralla alusta loppuun keskeytyksettä. Monesti sitä iltaisin huomaa, että on monta asiaa kesken, kun aina tulee jotain ja sitten unohtaa mitä oli tekemässä ja aloittaa uuden, jne...

Sunnuntaina kävin ystäväni kanssa brunssilla ja oli kyllä kivaa taas höpötellä :) Ystävien kanssa saa aina semmosen pikalatauksen akuille, kun pääsee juttelemaan. Varsinkin kun kummallakaan ei ollut mitään liian raskasta puhuttavaa, niin tunnelma pysyi kepeänä ja hilpeänä, vaikkei niitä brunssiin kuuluvia skumppia vielä voitu ottaakaan ;D