Kävin siellä haastattelussa keskiviikkona. En oikein tiedä miten se meni. Vastasin mielestäni kysymyksiin ihan okei, mutten kuitenkaan sillä tavalla kekseliäästi ja omaperäisesti, että erottuisin massasta. Viimeinen kysymys oli "Helpota valintaa ja kerro miksi juuri sinun pitäisi päästä opiskelemaan"... No mitä mä sanoin... "No tätä on vähän vaikea pukea sanoiksi, mutta mulla on vaan semmonen fiilis, että tätä mä haluan ja aihe kiinnostaa tosi paljon"... jepjep. No 5.4. se sit selviää, että kuin tän naisen käy. Sain mä ehkä pari lisäpistettä, kun kerroin, että oon jo avoimen puolella aloittanut yhden tutkintoon kuuluvan kurssin. Pitäisi varmaan taas siihenkin paneutua, kun ei ole enää pääsykokeisiin lukemista päikkäriaikaan.
Tänään päikkäriaika sujui niin, että tallensin puhelimeni ryhmää, johon tuli kaikki ne numerot, joihin meinasin ilmoittaa juniorin syntymästä... Numeroita tuli 67, eikä siinä ole edes mieheni puolen kummeja tai serkkuja. Omat serkut siinä on paria lukuunottamatta. Mulla ei ole heidän numeroitaan. Sitten kaikki sedät, tädit, iskät, äidit, kummit, mummit, kaverit ja varsin mun mammakaverit, joita on melko joukko...
Meinasin, että teen vielä ihan läheisimmille eli lapsen isovanhemmille, tädeille ja sedille oman listan, joille sitten mahdollisesti lähtee kuvaviesti. Mä en esikoisen synnytykseen ollut listaa tehnyt ja väsyneenä kun yritin lähettää viestiä, onnistuin numeroita valitessa koko ajan poistamaan ne valitut numerot. PIKKASEN turhautti...
Nyt mä sit vaan odotan, että koska synnytys alkaisi. Ei oo pahemmin mitään merkkejä kyllä siihen suuntaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti